Torniossa Lapin Kullan kadulla sijaitsevan panimon juuret juontavat vuoteen 1873, jolloin perustettiin Torneå Bryggeri Aktiebolag. Nimi muutettiin Tornion Olut Oy:ksi vuonna 1953 ja se yhdistyi rovaniemeläisen Lapin Olut Oy:n kanssa vuonna 1963. Samassa yhteydessä jouduttiin hankkimaan Lapin Kulta Oy –kaivosyhtiö kullanhuuhdontaoikeuksineen, jotta saataisiin paikallinen nimi niin panimolle kuin oluellekin. Storblomin suku möi yhtiönsä suomalaiselle perheyhtiö Hartwallille vuonna 1980. Se puolestaan myytiin vuonna 2002 brittiläiselle Scottish & Newcastle -konsernille, jolta se siirtyi hollantilaisen Heinekenin omistukseen vuonna 2008. Panimon sulkeminen aiotaan toteuttaa syyskuussa 2010.
Voiko Lapin Kultaa valmistaa Lahdessa? Kyse on mielestäni selvästi brandin ryöstöstä, ja välittömästi sadan työpaikan menetyksestä. Kuljetusyrittäjät joutuvat etsimään kalustolleen uutta työtä. Arpelan Mansikki navetassaan ei voi enää käyttää panimon mäskiä valkuaisainelähteenään. Se on vastedes hankittava kolmekymmentä kertaa kalliimmalla mahdollisesti ulkomailta. Mansikille ja isännälle harmin paikka. Tornion kuntapäättäjät taas tuskailevat ja laskevat, mitä se merkitsee kuntataloudelle ja palveluille.
Keskustan ja Vasemmistoliiton Lapin piireissä on selkeästi ilmaistu vastustava kanta panimon lakkauttamiseen. Samalla on esitetty toimia, joilla se voitaisiin saavuttaa. Keskusta vaatii, että Heineken kantaa yhteiskuntavastuunsa tarjoamalla tehdas Lapin Kulta -tuotemerkkeineen myyntiin kohtuuhinnalla. Vasemmistoliitto puolestaan esittää koko Lapin yhteistä lähetystöä.
Lapin Vihreät ihmettelivät kirjoitustani “Reilua kahvia kaukaa ja paskaduuneja lähellä”. Olin kuulemma ihmeellisesti yhdistellyt asioita. Kirjoituksessa en mielestäni esittänyt lainkaan ihmeellisyyksiä. Vastineessaan kolmen järjestön allekirjoituksin Vihreät ilmaisivat toiveensa tehtaan toiminnan jatkamiseksi. Samalla ne kuitenkin ilmoittivat, ettei niillä ole tietoa, miten lakkauttaminen voitaisiin estää. Tukensa ne kuitenkin ilmaisivat kaikille niille uusille ideoille, joilla toimintaa tehtaalla voitaisiin jatkaa. Tämä vihreiden vastine muistuttaa samaa neuvottomuuden julistusta, jollaisen aiempi työministeri Tarja Gronberg esitti kädet kyynärpäitä myöten pystyssä Kemijärven tehtaan lakkauttamisen yhteydessä. Tuolloin lappilaiset itse eivät jääneet neuvottomiksi – oli toive, tieto ja uusia ideoita, sekä niille koko Lapin tuki.
Turun Sinappia ryhdyttiin Turussa valmistamaan vuonna 1948. Unilever siirsi tuotannon vuonna 2003 Ruotsin Uppsalaan Slottsin sinappitehtaalle. 90 vuotta toiminut tehdas kuitenkin lakkautettiin, ja 48 työntekijää menetti työnsä. Nyt Turun Sinappia valmistetaan Puolassa. Turkulaiset vastasivat kuitenkin Auran Sinapilla. Kahden sinappituubin vertailu tuottaa osuvan havainnon. Turun Sinappi näkyvästi ja isolla. Produced in Poland – pienellä tuoteselosteessa. Toisessa tuubissa molemmat ovat isolla kirjoitettuina.
Mitä mahdollisuuksia Torniossa on? Siellä on valmis panimokokonaisuus rakennuksineen ja koneineen. Tehtaalla on kokenut ja ammattitaitoinen henkilökunta, jolla oluenpanon tietotaitoa ja osaamista. Työvoimasta yli 90 % naisia. Tornio voisi hankkia omistukseensa tehtaan, hankkia sinne yhteistyökumppanin, joka hankkisi Lapin Kulta tuotemerkin omistukseensa. Olisi sen kehittämisestä aidosti kiinnostunut. Lahdessa Lapin Kullalle käy samoin kuin Turun Sinapille. Selkeä 60 % markkinajohtajuus on painunut noin 40 %:iin.
Kuinka eettisesti kestävää on mainostaa Puolassa valmistettua sinappia Turun Sinappina? Sama kysymys on esitettävä Lahdessa valmistetun Lapin Kullan kohdalle?
EU:n nimisuojan (aito, perinteinen tuote) käyttöä Lapin Kullan osalle Heineken tuskin edistää. Uuden omistajan käsissä se olisi markkinointivaltti. Heineken siirsi Newcastle Brown Alen tuotannon vuonna 2005 Newcastle upon Tynestä joen toiselle puolelle Gatesheadiin – samalla meni EU:n nimisuoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti