lauantai 30. tammikuuta 2010

Intiaanit vihollisia ja saamelaiset kulisseina

Inarissa vietetään parhaillaan alkuperäiskansojen Skabmagovat – elokuvafestivaaleja. Tämänkertaisissa festivaaleissa keskitytään Kandaan ja Boliviaan, joista tulevat myös päävieraat. Festivaalien taiteellinen johtaja Jorma Lehtola vertasi esitelmässään intiaanien ja saamelaisten roolia elokuvamaailmassa.

Länkkäreissä intiaaneilla oli keskeinen rooli – ilman intiaanien hurjaa luonnetta, taistelumieltä ja vastaanpanemista – länkkärit eivät olisi toimintaelokuvaa. Olisiko koko ”länkkärit” – käsitettä edes olemassa ilman intiaanien osuuden kuvaamista? Niissä intiaanit pääsääntöisesti kuvattiin pedoiksi, melkein ihmisiksi. Mutta koska peto myös ajatteli – se teki siitä erityisen vaarallisen. Samalla länkkäreiden näyttelijöiden elokuvaurat olisivat toisenlaiset ja toisien luomia. Tähtiroolit olisivat vaihtaneet omistajaa.

Myös voittajien luomat sankaritarinat saisivat toisenlaisen päätöksen - ”The End”. Myös länkkäreihin liitetty tyypillinen elokuvamusiikki olisi sävelletty toisenlaiseksi. Lännen toimintaelokuviin tyypillisesti kuuluva mahtipontinen musiikki vaihtuisi toisiin tahtilajeihin.

Lehtolan mukaan saamelaisten rooli elokuvissa on intiaanien rooliin verrattuna ”passiivisempi ja vähättelevä” Saamelaiset ovat Lehtolan mukaan elokuvissa rekvisiittaa, koristelua ja avustajia. Tarvittavat 3000 poroa kerätään kokoon tuosta vaan, ja saamelaisten työn osuutta ei näy missään. Saamelaisista ei kuulemma saa toimintaelokuvaa tekemälläkään – koska heillä on vain ”Kautokeinon kapina” vuodelta 2008. Sekin norjalaisen Nils Gaupin tekemä.

Erik Blombergin ”Valkoinen Peura” ja Mollbergin Timo K. Mukan romaaniin pohjautuva elokuva ”Maa on syntinen laulu” eivät ole alkuperäiskansan elokuvia itse itsestään, vaan valtaväestön toteuttamia kuvauksia heistä. Vaikka ne ansioituneita elokuvia ovatkin. Itsellenikin ensimmäiseksi tuli mieleen nämä elokuvat.

Festivaalien pitopaikkana Inarin kirkonkylä on täydellinen napakymppi. Uuden Saamelaisten Kulttuurikeskuksen valmistuminen lähivuosina luo alkuperäiskansojen elokuvafestivaaleille aivan toisenlaiset puitteet. Sodankylällä on elokuvajuhlansa alkukesäisin. Sydäntalvella Inarissa alkuperäiskansojen Skabmagovat.

keskiviikko 27. tammikuuta 2010

Maksa 300 €uroa – työnhaulla bisnestä

Oululainen Solidea Oy on keksinyt pistämättömän liikeidean. Se laskuttaa työnhakijalta 300 €uroa työnhakijan profiloinnista. Pistä työhakemus ja CV värväysfirmaan. Maksa ja pääset vasta värväysfirman listalle. Varsinaiseen työnantajaasi et kontaktia saa ilman tuota kynnysrahaa.

Lapin Kansan uutisen mukaan hakemuksia – ilmeisesti tästä työpaikasta – on tullut noin 150, joista yksi kolmasosa on ollut valmis maksamaan kynnysrahan. Sehän tekee 50 maksanutta. Viisikymmentä x 300 €uroa tekee yhteensä 15.000 €uroa/ yksi täytettävä työpaikka. Yritys on mätsäyksistään tyytyväinen ja ylpeä. Asiakkaat ovat tyytyväisiä tämän ainutlaatuisen firman työhön. Kumpaa yritys pitää asiakkainaan työnhakijaa vai työntekijää hakevaa päämiestään? Työnhakijalle yritys kertoo laskuttavansa tuon kolmesatasen. Päämiehen osalta laskuttaminen onkin liikesalaisuus.

Vastikään pääministeri Vanhanen esitti vastaavansuuruista stipendiä työpaikan itselleen löytävälle nuorelle. Löydä itsellesi työpaikka – saat 300 €uroa! Perusta nuorten profilointifirma yhdessä kavereidesi kanssa. Jokainen saatte “pääministerin kolmesatasen”. Tuon alkupääoman voimin firma toiminnassa, ja päivystys- työvuorolista työkkärin ulko-oven eteen. Kolmesataa jokaiselta taskuun, ja sitten profiloimaan. Asiakasvirta on tasainen, ja bisnekset kukoistavat. Näin on jälleen luotu pistämätön liikeidea.

torstai 21. tammikuuta 2010

Kunta vai kuntalaiset hyväntekijänä?

Enontekiön kunta maksaa Finncomm Airlinesille lentoreitin tappiontasausmaksua tänä vuonna 50.000 euroa. Tämä siksi, että lentokenttää käytettäisiin.

"Meillä on täällä lentokenttä, ja pidämme erittäin tärkeänä sitä, että kentälle on myös liikennettä. Se on matkailun kehittämisen kannalta imagokysymys", kunnanjohtaja perustelee kunnan maksamaa tappiontakausta.

Kunnanhallitus on yksimielisesti päättänyt, että kunnan tarjoamista “ilmaislipuista” ei peritä kuntalaisilta käsittelymaksua. Kunnanjohtaja Keskitalo painottaa vielä, että kuntalaiset pääsevät ilmaislennoilla hyödyntämään kunnan maksamaa tappion-tasausmaksua. Näyttäisi aika jalolta toimenpiteeltä.

Eiköhän tässä nyt kuitenkin ole niin, että kuntalaisten veroeuroilla ne tappiontasausmaksutkin maksetaan, vai onko kunnanjohtajalla käytössään joku erillinen hyväntekeväisyys-kassa. Tällä “ilmaislippu”- käytännöllä vain hoidetaan, että varsinainen maksaja saa rahoilleen myös vastinetta.

Enontekiölle kokonaisuudessaan, matkailulle sekä alueen muulle yritystoiminnalle saavutettavuus ja yhteydet ovat tärkeät. Nyt toteutettu käytäntö, jossa tappiontasauskustannukset valutetaan kuntalaisten hyödynnettäväksi on hyvä. Kuntalainenhan sen maksaakin.

keskiviikko 20. tammikuuta 2010

Paskapalkka ja syrjäytyminen!

“En mää mihinkään kunnan sosialistisiin työpaikkoihin halua. Haluan heti kunnon palkan, enkä mitään pikkurahoja”. Näin tuumasi muuan KELA:n päivärahalla kituuttava vailla ammattia oleva alle kolmekymppinen. Mielenkiintoinen kanta, ja varmaan vilpitön. Sen perusteluja olisin kuunnellut enemmänkin, mutta se luiskahti keskustelijoilla tinkaamisen asteelle.

Työllä tienattu palkka on “paskapalkkaa”, jos se ei ole heti tarpeeksi suuri. KELA:n päivärahahan onkin luonteeltaan täysin itsestäänselvyys – se kuuluu mulle! Saisi vaan olla suurempi. Eihän sitä kukaan tienaa – se on jo jossain olemassa, valmiina, kunhan nostaa vaan. Sama juttu lapsilisien kohdalla. Sekin on varmaan ollut olemassa otettavaksi jo aikojen alusta lähtien. Itse tienattu on julkisella puolella “sosialistinen työpaikka” ja yksityisellä puolella “paskaduuni”, jos siitä ei heti saa kunnon korvausta. Se saamapuoli (KELA:n päiväraha ja lapsilisä) ei ole kumpaakaan – ei sosialistista eikä paskarahaa, vaan täysin valmiina otettavaksi. Ei sitä kukaan tienaa ja kasaa – se on vaan. Tämäkö oli alle kolmekymppisemme logiikka?

Viime valtuustossa tein aloitteen, josta sain vinkin joensuulaisen A. Alsion blogista. Joensuun kaupungissa on vuodesta 2005 lähtien ollut käytäntö, jossa kaupunki on palkannut oppisopimuskoulutukseen alle kolmekymppisiä työttömiä nuoria.

Tuon käytännön sisällytin aloitteeseeni:

Rovaniemi käynnistää hankkeen, jolla palkataan kaupungin eri hallintokuntiin nuoria työttömiä oppisopimuskoulutukseen.

Oppisopimukseen valitaan alle 30-vuotiaita rovaniemeläisiä (kotikunta vuoden alussa), joilla ei ole aikaisempaa ammatillista koulutusta. Muita valintaperusteita ovat mm. henkilön soveltuvuus kyseiselle ammattialalle, toimeentulotukiasiakkuus, yksinhuoltajuus, työttömyys ja työnhakijana oleminen.

Joensuusta saamani tiedon mukaan kokemukset ovat olleet pääsääntöisesti myönteisiä, ja keskeyttämiset yksittäistapauksia. Myös Kuntaliitossa menettelyssä nähtiin pelkästään positiivisia vaikutuksia. Jostain kumman syystä Kuntaliitosta ei ollut esittää kattavaa tilastotietoa siitä, miten eri kunnat käyttävät oppisopimusmenettelyä. Vaihtelevasti! – se ei taida täyttää kattavan tilastotiedon kriteereitä.

maanantai 11. tammikuuta 2010

MISSÄ ON HÖLMÖLÄ? – säästöparatiisia etsimässä

Itse muistan tarinan, jossa hölmöläiset luulivat säästävänsä lakanaa, kun leikkasivat toisesta päästä, ja ompelivat leikatun palan kiinni toiseen päähän. Ongelma oli ”ratkaistu”! Toinen hölmöläistarina liittyy siihen, kun rakennettuun pirttiin haluttiin valoisuutta. Naiset kantoivat säkillä pimeyttä pirtistä ulos, ja miehet samalla konstilla valoisuutta sisään. Ei tulosta! Tehdään ikkuna – näin toimittiin. Lisää ikkunoita ja ikkunoita, kunnes koko pirtti romahti. Nyt oli sisällä yhtä paljon valoa kuin ulkonakin. Ongelma oli ”ratkaistu”!

Laihialaiset vastaavasti saituudessaan menivät niin pitkälle, että säästämispyrkimyksiin meni enemmän panoksia, kuin siitä saatiin tuloksia. Laihian sijainnin me tiedämme. Mutta missä on ”Hölmölä”? Tuolla, siellä, heillä ja niillä. Hölmölä on aina muualla – mutta ei missään tapauksessa meillä. Eihän me - mutta nuo toiset! Käytetäänpä poissulkevaa menetelmää! Missä se varmasti ei voi olla. Omat nurkkamme jätämme tutkimatta – koska se varmasti ei voi olla meillä. Säästymme turhalta vaivalta. Poissulkeva menetelmä on nyt loppuun käytetty.

Helsingissä toimii veronkevennyshallitus, joka pakottaa kunnat verojen nostoon. Muilta lainaamalla säästetään kevennyksiin, jotta toisaalla olisi varaa nostaa. Hallitus on mahdollinen sijaintipaikka. Helsingissä itsessäänkin se voi olla, koska se säästää nyt katujen aurauskuluissa, ja laatii kaikkien aikojen lakkautuslistan kirjastot etunenässä. Rovaniemen valtuustossakin se voi sijaita, koska se päätti lisätä valtaansa lisäämällä oikeuttaan kysyä - säästetään päätäntävaltaa vastaisuuden varalle. Useassa kunnassa säästetään nyt ennaltaehkäisevässä työssä, jotta varoja säästyisi seurausten hoitoon. Kunnissa ”Hölmölä” siten ainakin on.

Yrityksissäkin ”Hölmölä” voi luurata. VR säästää junavuoroissa – niitä harvennetaan. Näin pysytään harvennetussa aikataulussa, ja säästetään kaluston kunnossa. Finnair säästää ulkoistamalla kenttätoimintonsa, jotta Ivalon taksimiehille olisi varaa maksaa ”hiljaisesta Norjan matkalaisesta”. Väittävät, että Baronankin työntekijät säästäisivät jopa työpanoksestaan työnantajansa hyväksi, koska työvoimavaltaisella alalla työvoimakustannukset ovat merkittävä säästökohde.

Ay-taustaiset taas ovat solidaarisia työttömiä kohtaan, eivätkä hae kaikkia töitä, vaan säästävät niitä eniten tarvitseville – niitä vähiä töitä. On niin paha tuo työllisyystilanne – varsinkin nuorten kohdalla, jotka säästävät vanhemmilleen ”omistettua” työpaikkaa pahojen päivien varalle. Tässä elämänvaiheessa tyytyvät itse pätkään, silppuun ja sälään.

Työmailla se voi myös luurata. Siellä on nykyään aika yleinen kommentti ”Nyt kyllä säästetään väärästä päästä!”. Vaikka ei ole edes blogia, mitä voisi kommentoida. Tuhlataan kommentteja olemattomaan.

Suomessa ”Hölmölä” ainakin on. Täällä köyhyys on säästetty rikkailta vain köyhien varalle. Varallisuus taas on varattu vain rikkaiden yksinoikeudeksi. Molemmille varallisuutta ja köyhyyttä ei riitä! Täällä säästetään puhumisessa, kuuntelemisessa ja sovun etsimisessä. Jätetään panoksia saneluun – sitä tarvitaan nyt enemmän kuin keskustelua ja siitä syntyvää yhteistä näkemystä!

perjantai 8. tammikuuta 2010

RANGAISTUSPATALJOONA ISLANNIN KIMPUSSA

Täytyykö veronmaksajien lopulta kantaa ylisuuria korkoja maksaneiden pankkien, ja korkotuottojen perässä riskejä ottaneiden sijoittajien toteutuneet riskit? Toisella tapaa kysyen siirretäänkö riskit ja sosialisoidaan tappiot veronmaksajien kontolle, ja yksityistetään voitot. Niihinhän ei sisällykään reaalielämässä todellista riskiä, joka voisi realisoitua sijoittajansa kontolle, vaan se pakotetaan siirtämään ”kaiken kansan yhteisvastuulle”.

Islantilaiset ovat nyt totisen paikan edessä. Maan parlamentti hyväksyi niukasti lakiehdotuksen, joka olisi merkinnyt sitä, että kansalaiset lopulta korvaavat hollantilaisille ja englantilaisille riskisijoittajille heidän kokemansa riskin realisoitumisen. Islantilaisista mielipidetiedustelun mukaan noin 70 % vastustaa lakiehdotusta. Vallaton presidentti osoitti arvojohtajuutta, ja jätti lain vahvistamatta. Kansa saa siten itse päättää maksaako jokainen noin 12,.000 euroa yksityisten pankkien aiheuttamia tappioita toisen maan sijoittajille.

Islanti sai heti kimppuunsa kansainväliset luottoluokitukset. Maan luottoluokitusta huononnettiin ”roskakastiin”. Se merkitsee sitä, että luottohanat lyödään kiinni, ja mahdollisista lainoista maksetaan epäluotettavan asiakkaan mukainen korko. Raha on siten vastaisuudessa kallista. Britanniassa ja Hollannissa ollaan nyt vihaisia. Kuunnellaanko kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla herkällä korvalla miten Hollannissa ja Englannissa toimitaan? Reagoidaan Islantia kohtaan sen mukaisesti! Kuka uskaltaa uhmata veljeskunnan yhteistä kantaa?

Vuorineuvos Gustav von Hertzen toteaa, että moraalisesti islantilaiset ovat oikeassa. Epäonnistuneista sijoituksista ei pidä ”palkita” pelastamalla pääomat korkoineen sijoittajille takaisin. Ovatko nyt kansainväliset luottoluokitukset sitten moraalisesti väärässä painostaessaan islantilaisia kansan tahdon vastaisesti ottamaan kukin kontolleen tuon 12.000 euroa yksityisen pankin ja sijoittajien epäonnistumisesta.

Ennakoin, että tulevassa kansanäänestyksessä lakiehdotus tulee hylätyksi. Islantia kovistellaan vastaisuudessakin, ja se maksaa rahoituksestaan kalliimmin. Mikä merkitys sillä on tulevaisuudessa kansainvälisille rahoitusmarkkinoille? Ennakoin, että sillä on von Hertzenin mukainen tervehdyttävä vaikutus.

maanantai 4. tammikuuta 2010

Ruokkiiko sosiaalinen media vastakkainasettelua?

Sosiaalisen median nopeus on hämmästyttävä. Maailmassa tai Suomessa tapahtuu jotain, ja heti siihen joku reagoi ensimmäisenä. Heittää kehiin linkin – nyt on tapahtunut tällaista. Täytyisi reagoida! Kohta onkin jo ryhmä perustettu, ja nopeassa tahdissa rivit täyttyvät ja ovat suorassa. Toisaalla ajatellaan asiasta toisin – uusi ryhmä perusteille – rivit täyttyvät ja ovat suorassa. Toivottavasti kukin löytää asiassa oman ryhmänsä. Kantaahan täytyy ottaa! Käydään ensin ryhmän sisäistä eteenpäin vievää keskustelua. Ollaan valmiita keskusteluun myös ryhmien välillä. Näinhän ei käy! Keskustelua ei käydä läpänheittoa syvällisemmin ryhmien sisällä, ja ryhmien välillä ei ollenkaan. Onko Naamakirjan ryhmien tarkoitus vain löytää omaa mielipidettä vahvistava turvallinen ryhmä, jonka suojassa on lohdullista köllötellä asenteidensa kanssa.

Viimeisimpien tapahtumien satoa. Tässä ovat vaihtoehdot:

Ensin Naamakirjaan joku perustaa ryhmän ”Rikoksia tehneet ulkomaalaiset on karkotettava Suomesta välittömästi!!!”
Jäseniä 1589. Tarkoitus - Tarkoitus - Montako tällaista tapausta suomalaiset antavat tapahtua löysällä ulkomaalaispolitiikalla? Jos ulkomaalaistaustainen tekee Suomessa rikoksia miksi saa jäädä tänne? Me emme tarvitse rikollisia ulkomailta - meillä riittää omatkin. Ei en ole rasisti - ne ulkomaalaiset ketkä ovat Suomessa, tekevät töitä ja elättävät itsensä - tervetuloa! Ryhmän sisällä ei käydä keskustelua, eikä sillä ole tapahtumia. Seinällä on linkkejä ja kevyttä läpänheittoa.

Heti perään syntyy ensimmäisen vastapainoksi toinen vastaryhmä ”Kaikki rikollistaustaiset suomalaiset pois ulkomailta!” Jäseniä – 6532. Tarkoitus – Koska se on niin väärin, Hei! Ryhmällä ei ole tapahtumia. Keskustelualueella kaksi aihetta. Seinällä kevyttä heittelyä ja linkkejä.

Perisuomalaiseen konsensustyyliin kolmannet perustavat oman sovittelevan ryhmänsä. ”Kaikki pois Suomesta ja ulkomailta!”.
Jäseniä – 8258. Tarkotus – Pahoja ovat kaikki! Keskustelualueella yksi ryhmän sisäinen aihe. Ryhmällä ei ole tapahtumia. Seinällä sisäistä huulenheittoa mistä kaikista täytyisi olla pois!

Aiheeseen kyllästyneet ja liittymättömät perustavat oman ryhmänsä ”Kaikki suomalaistaustaiset suomalaiset pois Suomesta!”
Jäseniä – 262. Tarkoitus - Tämän sivuston tehtävänä on lopettaa suomalainen rikollisuus suomessa ja suomalaisuus ylipäätään. Varmasti se onnistuu tosi hyvin kun perustaa tällaisen sivun. Ryhmän keskustelualue on tyhjä. Tapahtumiakaan ei ole tiedossa. Seinällä sitä vastoin hervotonta heittelyä.

Tällaisenaan Facebook kyllä edistää kaivautumista omanmielisten kanssa samaan poteroon vailla sisäistä ja ulkopuolelle ulottuvaa mielipiteiden vaihtoa. Onko se sosiaalisen median tarkoitus?

Itse olen liittynyt ryhmään ”Rasismi ei ole isänmaallisuutta”.

lauantai 2. tammikuuta 2010

Millainen Suomi olisi ilman ”elättiään” – LAPPIA?

Usein saa kuulla väitteitä, että Lappi on muun Suomen elätti. Erityisesti Kehä Kolmosen sisäpuolelta on kuulunut tämänsuuntaisia kommentteja. Todistusaineistona on käytetty Kuntaliiton tilastoaineistoa eri alueiden palvelujen järjestämisen kustannuksista.

Riittääkö oma kantokyky, vai täytyykö muiden alueiden tulla hätiin? Ilman valtiovallan tasaustoimia palvelujen saatavuus ja järjestämiskyky maan eri alueilla vaihtelisi huomattavasti. Olisiko se oikein ja jopa hyväksyttävää? Millainen olisi sellainen Suomi, jossa kukin järjestäisi palvelut kykynsä mukaan tiukasti vain omalla alueellaan resurssiensa mukaisesti? Muut eivät siihen osallistuisi.

Käännetäänpä asetelma hieman toiseen asentoon. Laajennetaan katsantokantaa siihen, mitä eri alueet tuottavat ja antavat kokonaisuudelle? Millainen Suomi olisi, jos kokonaisuudesta irrotettaisiin tietyn alueen osuus? Millainen olisi Suomi ilman Lappia?

Lapin maakuntajohtaja Esko Lotvonen toteaa yksikantaan, että Lappi ei ole muun Suomen elätti! Suomi ilman Lappia olisi pieni, vähemmän kansainvälinen Itämeren rannikon valtio, jolta puuttuisivat muun muassa oikeasti pohjoinen ja arktinen ulottuvuus, kunnon lohijoet sekä merkittävät mineraali- ja vesivoimavarat. Itse kysyisin vielä - Millainen Suomi olisi matkailumaana ilman Lappia?