keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Piruja seinille

Vasenryhmän Yrttiahon onneton ja typerä provokaatio käynnisti haitallisen tapahtumaketjun Vasemmistoliiton ympärille. Puoluehallitukselta kärähti käämit ja kippo meni nurin. Poliittisia ongelmia ja linjaerimielisyyksiä ei kuitenkaan järjestöllisillä sanktioilla ratkaista. Erottaminen ei ole oikea työkalu.

Tapaus pännii niin vietävästi. Yrttis ei ansaitse tästä selkääntaputuksia, eikä puolue selkäänpuukotuksia. Puoluekokouksen myönteisen annin sijaan keskusteluun päätyikin tämä "sontatunkion" tonkiminen. Puoluekokous vei Vasemmistoliittoa eteenpäin. Tämän jauhaminen taas tuntuu siltä itseltään. 

Sosiaalisessa mediassakin kuohuu "puolesta ja vastaan". Väitän, että turhaan! Siellä asia ei ratkea, vaikka "erilaiset asintuntijat" asian ytimestä ja sen vieropalkisilta kuinka melskaisivat. Vasemmistoliitto ja vasemmistoliittolaiset päättävät itse, kuinka haluavat puoluettaan kehittää ja  toimintansa järjestää. Ilkkua voi ja partaansa nauraa, mutta puolueen ulkopuolisilla päätösvaltaa asiaan ei ole.

Harmillisesti sonta lentää/lennätetään jo Lappiinkin asti. Lapinradio nosti uuden puoluesihteeri Marko Varajärven haastattelussa keskiöön Markus Mustajärven väitteen siitä, että "Ay-johtajat kampeaisivat Mustajärveä ulos Vasemmistoliitosta". 

Kuinka todellinen tuo hanke on? Keitä ovat ne vasemmistotaustaiset ay-pamput? Millä mandaatilla ja -foorumilla väitetty päätös on tehty?  Se kaikki jää Lapinradion jutussa vain Markuksen väitteen varaan. Jos hanke on   todellinen, eikä vain kuvitteellinen, tulkoon puuhamiehet nimellään julkisuuteen. Tai kertokoon Markus ne itse, koska hän pitää saamiaan tietoja "täysin luotettavina".

Itse en tuollaiseen ehdokkuuden torppaamishankkeeseen usko, enkä sitä kannata. Saman kiistää myös Varajärvi. Lappilaisia vasemmistoliittolaisia tietysti harmittaa, ettei vaalipiiristä ole edustajaa Vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä. Se ei kuitenkaan ole merkinnyt sitä, että Mustajärvi olisi suljettu piirijärjestön toiminnan ulkopuolelle. Täysivaltaisena Vasemmistoliiton jäsenenä ja puolueen listoilta valittuna kansanedustajana hänellä on samat puhe- ja vaikuttamismahdollisuudet kuin muillakin. Kriittisiä puheenvuoroja on pidetty ja arvioita on annettu sekä saatu, ja näin sen pitää ollakin.


perjantai 14. kesäkuuta 2013

Yrttiahon provokaatio

Seurasin Vasemmistoliiton puoluekokousta netin kautta. Tampereella Kainuun Kyllöskän ruma-sana "Jumalauta Toverit" sopii tähän Yrttistapaukseen, kuin nyrkki silmään.

Yrttiaho teki täysin tietoisen provokaation. Hävyttömyydellä ei näköjään ole rajoja edes "Toverit"-sanan käytön yhteydessä. Jyrki ei "marttyyrin viittaa" ansaitse. Se ei hänelle kuulu. Hän esiintyy puhujapöntössä toisen puolueen edustajakokouksessa, ja pälyilee "alta kulmain" oman puolueensa puoluekokouksessa seinänvierustoja pitkin. Miksi roikkua, jos ei miellytä? Reilumpaa olisi todeta: "Minulle riitti ja kiitti."

Provosoitua ei pitäisi, jos provoisoidaan. Puoluehallitus meni tähän miinaan. Äänestyspäätöksellä 11 - 3 käynnistettiin erottamisprosessi. Huono ja haitallinen päätös. Keskustelun ytimessä näkyy nyt olevan tämä erottaminen sinänsä. Yrttiaho olisikin nyt uhri, kun toisenlainen viitta sopii hänelle paremmin.

Puoluehallituksen kaikki jäsenet olivat lehtitietojen mukaan moittimisen ja varoituksen kannalla. Sillä ei olisi käynnistetty haitallista prosessia, vaan jälkikeskusteluun sijoittuisi nyt Yrttiahon toiminnan "reiluus" ja politiikan suuntakysymykset. Keskusteluilmapiirikin olisi raikkaampi, eikä niin tunkkainen kuin nyt.

SoMen (FB) puolella puoluevaltuuston kaikki kolme puheenjohtajaa (Sarkkinen, Lohikoski ja Repo) ovat ilmaisseet, etteivät ole erottamisen kannalla. Juuri näin. Keskustelu ja kritiikki kuuluvat Vasemmistoliittoon.

PS. Arhinmäki kuulemma ei siedä kritiikkiä. Tuo ei voi pitää paikkaansa, kun hän jopa rassaa sitä esiin.