keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Ongelmallinen Greenpeacen retwiittaus

Olen toiminut Suomen Greenpeacen “verkkovapaaehtoisena” vajaan vuoden. Vapaaehtoisesti olen lahjoittanut yhden Greenpeacen twiitin päivässä. Se ei maksa minulle €uroakaan. Aikaakaan siihen ei mene, koska homma pelaa automaattisesti.

En ole kaikista Greenpeacen retwiittauksista ollut samaa mieltä. Olen kuitenkin antanut asian olla, koska saanhan itsekin hyödyllistä tietoa, ja jos voin sitä jakaa muille – aina parempi.

Tänään kuitenkin peruin automaattivaltuutuksen Greenpeacelta. Miksi?

Twitterini kautta levisi tälläinen twiitti:
Kerro kaupunginvaltuustolle, ettei Helsingin tule osallistua Olkiluoto-hankkeeseen http://t.co/uMLkAu0M #DT @GreenpeaceSuomi
Lukijoiden hämmästely on täysin oikeutettua. Mitäs se Jaska tällaisia twiittaa? Mille kaupunginvaltuustolle Rovaniemeltä päin pitäisi kertoa? Rovaniemen valtuustolleko, että se kertoisi Helsingin valtuustolle, että Helsingin ei pitäisi osallistua Olkiluoto- hankkeeseen?!

Lupaan tästä lähtienkin twiitata Greenpeacesta valikoiden, oman harkintani mukaan. Suomen Greenpeacen kohdallaan on syytä miettiä, millaisia twiittejä tällaisen “automaattisillan” kautta voi ja kannattaa panna jakoon. Tällaisenaan se ei voi toimia. Nyt sitä loppukäyttäjää – eli lukijaa - ei ole ajateltu. Kannattaisiko ajatella!

keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Tulkitaanko avioerotilanteessa toimeentulotukilakia väärin?

Avioliitossa puolisoilla on toisiinsa nähden kiistämätön elatusvelvollisuus. Avioerohakemuksen jättämisen jälkeen tuo peruslähtökohta on edelleen voimassa. Avioliitto ei ole lain mukaan vielä päättynyt, vaan on vasta harkintavaiheessa (harkinta-aika). Avioerohakemushan voi raueta, ellei sitä uudisteta kuuden kuukauden kuluessa, ja näin avioliitto jatkuu.

Jos puoliso laiminlyö elatusvelvollisuuttaan, on toisella puolisolla oikeus kanteen perusteella hakea elatusapua. Myös avioliiton päättymisen jälkeen voi tuo elatusapu tulla kyseeseen hekemuksen perusteella . Oikeuden päätöstä hakemukseen joutuu tietysti odottamaan aikansa. Päätöstä odotellessa on tietysti myös elettävä ja huolehdittava yhteisestä jälkikasvusta - ns. tultava toimeen.

Käytännössä  usein aviopuolisot asuvat jo erillään tuon kuuden kuukauden harkinta-ajan. Yhteistalous on itse asiassa ja todellisuudessa päättynyt. Tuo kuuden kuukauden harkinta-aika voi muodostua toiselle puolisolle "sudenkuopaksi", jos hänellä itsellään ei ole työtuloja. Hän on ollut ns. kotiäiti tai koti-isä. Päivittäiset ruoka-, asumis-, vaatetus yms menot on kuitenkin katettava, ja laskut maksettava.

Toimeentulotukilain 2 pykälän mukaan jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla.
Kyseinen henkilömme on todellisuudessa toimeentulotuen tarpeessa. Mutta toimeentulotuki tulkitseekin niin, että lain mukaan hän voi saada toimeentuloa "häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla". 

Oleellista tässä tulkinnassa mielestäni ei kuitenkaan ole se, että hekilömme "voisi saada" ja että hänen "tulisi saada" ex-puolisoltaan toimeentuloa. Oleellista on se, että toteutuuko tuo huolenpito konkreettisesti myös käytännössä? 

Tulkitseeko toimeentulotuki tässä lakia väärin? Tulisiko laki tältä osin kirjoittaa tarkemmaksi? Yksinkertaisimmin se kävisi korvaamalla lain kohta "...on tuen tarpeessa eikä voi saada..." tekstillä "...on tuen tarpeessa eikä saa..."



tiistai 11. lokakuuta 2011

Asfalttiaukiosta Skeitti- ja harrastuspuistoksi


ALOITE:

Rovaniemen kaupunki käynnistää Matkajängäntien monitoimipuiston kehittämisprojektin skeitti- ja harrastuspuistoksi yhdessä Ounarin-nuorten kanssa.

PERUSTELUT:

Rovaniemen kaupungin ylläpitämä Matkajängäntien ja Ounasrinteentien risteyksessä oleva monitoimipuisto ei nykyisellä varustuksella täytä alueen asukkaiden tarpeita.

Kyseinen puisto on nykykunnossaan pelkästään asfaltoitu ankea aukea. Se on usein varsin myös siivottomassa kunnossa. Samoin sitä käytetään tarkoitukseen, joka on omiaan vähentämään ympäristön viihtyisyyttä.

Myös itse tehdyt rakennelmat ja viritykset lisäävät ympäristöön liittyviä vaaratilanteita.

Puiston välittömässä läheisyydessä toimii Ounasrinteen viipalepäiväkoti, leikkipuisto, kaksi päivähoidon yksikköä. Myös Ounasrinteen koulu on puiston tuntumassa. Eri käyttäjien tarpeet voidaan yhdistää kehittämistyössä niin, että Monitoimipuisto todella lisäisi alueen viihtyisyyttä.

Ounasrinteen nuoret ovat olleet ilman omia nuorisotiloja jo yli vuoden. Odotus jatkuu vielä kohtuuttoman kauan.


Jaakko Portti

Valtuuston kokouksessa 10.10.2011