maanantai 29. maaliskuuta 2010

VIROLAISMETSURIT LAPIN HAKKUILLE

Valtion tuottavuusohjelma pakottaa Metsähallituksen tehostamaan hakkuutoimintaansa Lapissa. Etelä-Suomeen rahdattava rahamäärä ajaa Metsähallituksen pikaisesti tiukalle kulukuurille. Erityisen säästökurimuksen kohteeksi joutuvat inarilaiset metsurit. Heidän työsarastaan suojelukohteiden piirissä on yli puolet urakasta. Koko Inarin kunnan alueesta noin 90 % on erilaisten suojelutoimien piirissä. Kunnan toimesta onkin käynnistetty hanke, jolla jalankulkijoille luodaan maastoon askelmerkit, johon paikalliset asukkaat saavat astua.

Metsähallitus on yhdessä kunnan kanssa käynyt alustavia neuvotteluja Greenpeacen metsävastaavan, Suomen Luonnonsuojeluliiton ja Vihreiden eduskuntaryhmän kanssa. Agendalle on nostettu ajatus, jossa paikallisten metsurien joutenolo voitaisiin rahoittaa valtion toimesta erilaisin työvoimapoliittisin toimin. Inarilaisille metsureille luotaisiin alueellisesti ja ajallisesti rajattu muutosturva, joka vapauttaisi Metsähallituksen liian raskaista työvoimakuluista. Samalla se pääsisi toteuttamaan omia tavoitteitaan kustannustehokkaalla tavalla. Katainenkin on jo pannut valtiovarainministeriön virkamiehet tekemään uudet laskelmat valtiontalouden vajeesta.

Neuvotteluissa on tiettävästi päästy ratkaisuun, jossa inarilaisilta metsureilta suojelluille hakkuualueille voitaisiin tuoda korvaavaa työvoimaa Virosta. Metsähallitus on jo hakenut virolaismetsureille Skanska Oy:n toimivan johdon myöntämää työnjäljen laatusertifikaattia. Greenpeacen metsävastaava on alustavasti näyttänyt uudelle ennakkoluulottomalle innovaatiolle vihreää valoa. Saksalaiset aktivistit ovatkin jo tulossa ennallistamaan Nellimin metsäleiriä alkuperäiseen luonnontilaansa. Stora Enson Karvinen on luvannut markkinointitoimena avustaa Kemijärven tehtaan lakkauttamisesta säästyneillä varoilla ryhmän Lapin matkaa.

Lapin luonto- ja eräopiskelijat rakentavat harjoittelutyönään vielä tämän kevään aikana leimikoille pitkospuita, ja taukotiloiksi Työvoimapiirin hyväksymiä laavuja sekä riukuja tarpeiden suorittamispaikoiksi. Inarin Metsurien yhdistys yhdessä Lemmenjoen kullankaivajien kanssa on pannut vireille Lapin Liiton kautta EU:lle hankerahoitus anomuksen, jolla vanhoja paikallisille työtä antaneita paikkoja ja rakenteita voitaisiin suojella tulevien sukupolvien ihmeteltäväksi.

sunnuntai 28. maaliskuuta 2010

Alueellistaminen tuo työtä Lappiin - VIROLAISILLE

Valtion alueellistamisohjelman mukaisesti Rovaniemelle sijoitettu HALTIK tarvitsee uudet toimitilat. Rakennuttajana toimii Senaatti-kiinteistöt, ja urakoitsijana Skanska Oy. Valionrannan kylpylähotellin toteutuksen kilpailun voitti Arina yhteistyökumppaninaan Skanska. Rakentamista odotellaan. Inarin Saamelaiskulttuurikeskuksen tilaajana on Senaattikiinteistöt. Onko myös sinne edullista rahdata työvoima Virosta, ja ottaa paikallisilta rakennustyömiehiltä jo nyt valmiiksi työkalupakit kaniin?

Skanskan perustelut virolaistyövoiman käytölle HALTIKIn työmaalla eivät vakuuta. Missään nimessähän kyse ei tietystikään ole rahasta – työvoimakustannuksista. Lapin 1071 (Rovaniemen 392) työttömän rakennustyöläisen joukosta Skanska ei löytänyt osaavaa henkilöstöä, jonka työn jälki tyydyttäisi, ja joka jo osaisi yhtiön työtavat valmiiksi. Sellainen porukka löytyi virolaisen Skanska EMV:n listoilta. Onko Skanskan johdon lähinäössä parantamisen varaa? Kauas näki paremmin kuin lähelle!

Kuinka Skanskan perusteluja tulisi lukea? Aikataulullisesti vaativaan urakkaan lappilainen työvoima ei ilmeisesti ole ammatillisesti riittävän osaavaa ja rakennustyön jäljessäkin olisi huomautettavaa. Poikkeavatkohan Skanskan työtavat muiden rakennusfirmojen työtavoista niin oleellisesti, että lappilaista rakennustyövoimaa täytyisi niihin erityisesti kurssittaa? Tai voihan Lapin rakennusväki tehdä ekskursiomatkan Viroon tutustumaan oikeisiin työtapoihin ja hyvään rakennusjälkeen. Työvoimatoimistolta saa varmaan matkalle tukea.

Täytyisikö Lapissa nyt pikaisesti käynnistää “aputyömieskursseja” työvoimapoliittisena koulutuksena, jotta paikallinen väkikin saisi jotain puuhasteltavaa? Ainakin aputellinkejä voisi jo joutessaan ryhtyä nikkaroimaan, jotta ylettyisi naulaamaan lattialistoja paikalleen. Aiheesta Lapin rakennusväki on nyt närkästynyt. En usko, että tämä jää vaille vastatoimia.

perjantai 26. maaliskuuta 2010

AHNEIMMAT KAUHISTELEVAT ENSIMMÄISINÄ

Ahtaajien lakko oli ja meni. Päälle vielä ulosmarssit satamista, joilla protestoitiin rikkurityövoiman käyttöä (on yhtä kuin - lakon murtamisyritys). Vikkelimmät keksivät innovaatiohuumassaan käsitteen ”facebook-ahtaaja”. Tuotteistaminen käyntiin, ja ”facebook firma” pystyyn – kuka tarttee? Pikakurssin käyneet o.t.o. (oman työn ohella) periaatteella työkuntoisina ja motivoituneina töihin. Työnantajan ei edes kannata kysyä – mikä motivoi? Kahvitauko on ainut kynnyskysymys.

EK kauhistelee – tappiot sadoissa miljoonissa päivää kohden. Suomen maine menee luotettavana tavarantoimittajana. Yhteistyökumppanit kaikkoavat, ja maailmanloppu tulee. Avainryhmien lakkoilu on saatava kuriin! Pääministeri yhtyy vaatimukseen.

Arlan suomalaisten sopimustuottajien maito vallannut tutun maitohyllyn lähikaupassa. Missä minun Valion maitoni on? Puolassa valmistettu Turun Sinappi sentään entisellä paikalla, ja tutulla nimellä. Heinekenin omistama ja Lahteen siirtyvä Lapin Kulta – se ei pääministeriä liikuta. Zero Coca Cola muistuttaa pääministeriä Intian vierailusta, jossa hän kävi vihkimässä suomalaisen tehtaan. Mutta Suomessa avainryhmien lakko-oikeuteen on puututtava. Lakkoasetta käytetään nyt väärin!

Ahneutta ei ole sopia asfalttikartellista, joka kuppaa kunnilta 700 miljoonaa euroa ylihintaa! Yhteisestä kassasta bisnestä – eihän ole väärin, eihän. Ahneutta ei ole sekään, että Saksalta nostetaan investointiavustukset, ja siirretään tehdas Bochumista Romaniaan. Rahalla, ja sillä muutosturvalla Nokia sen hoiti. Ahneutta ei ole sekään, että Argentiinan ja Uruguain rajajoen varrelle järjestellään sellutehdas. Ympäristö on siellä – ei täällä. Ahneutta ei ole sekään, että sademetsiä muutetaan selluviljelmiksi, ja entiset maatyöläiset karkotetaan plantaasin reunalle telttakyliinsä toimeentulo riistettynä odottamaan almuja. Se on bisnestä globaalissa maailmassa.

Maine ei mene kännyköiden särkemisestä, ei mielenosoituksista rajajoella, ei kartellinvastaisista oikeudenkäynneistä, ei hökkelirivistöstä sellupellon varrella. Maine menee siitä, jos pääministeri ei löydä kantakaupastaan tutulta paikalta Valion maitoa. Maine menee myös siitä, jos suomalainen työväki hiukankin katsoo työehtojensa perään.

Jotenkin – lievästi sanottuna – haiskahtaa tarkoitushakuiselta!

keskiviikko 17. maaliskuuta 2010

Toimeentulotuen tulkinnat lisäävät menoja

“Jos ei ole yhtään rahaa, niin monet rupeaa köyhiksi” (Roope 6 v.)

Viime vuonna Rovaniemellä maksettiin toimeentulotukea 8,1 miljoonaa euroa 3700 taloudelle. Talouksien määrä kasvoi 150, ja toimeentulotuki eurojen määrä yli miljoonalla. Lähestymme uhkaavasti 90-luvun lopun lama-aikojen tasoja. Keinoja kehityksen katkaisemiselle on olemassa!

Köyhyysrajan alapuolella elää Suomessa runsaat 700 000 henkeä. KELA:n osastopäällikkö Olli Kangas arvelee määrän kasvavan nykylaman seurauksena noin 50 000 hengellä. Samalla köyhyysrajan tuntumassa olevien toimeentulovaikeudet kasvavat.

Toimeentulotuen tiukat tulkinnat ja normitukset edistävät köyhyyden periytymistä, ja yhä useamman talouden luisumista sekä pitämistä köyhyysrajan alapuolella. Kansainvälisessä vertailussa Suomessa köyhyyden periytyminen on vielä vähäistä. Pienituloisten ja toimeen-tulotukea saavien perheiden lapsilla periytymisriski on Suomessa kaksinkertainen. Yhdysvalloissa riski on nelin-viisinkertainen. Halutaanko Suomeen  samanlainen periytymismalli?

Vantaalla tehdyn selvityksen mukaan vain joka kymmenes nuori (18 – 24 v.) jättäytyy omasta halustaan elämään pysyvästi toimeentulo-tuen varassa. Kuva toimeentulotuella loikoilevista nuorista on siten vääristynyt. Elämäntaparyhmä on vain marginaalinen.

Toimeentulolain tulkinnat esim. Rovaniemellä eivät tue nuorten omaa pyrkimystä oman elämäntilanteensa ja tulevaisuutensa haltuunotossa. Toimeentulotukea saavan yksinhuoltajan lapsen joululoman ajan palkka johti siihen, että toimeentulotuessa lapsen normiosuus napattiin kokonaan pois, ja lapsen palkka siltä osin katsottiin perheelle tuloksi. “Onneksi en hakenut hiihtolomalla töihin!”

Rovaniemi jakaa nuorten kesätyöpaikat sosiaalisin perustein. Sitäkin taustaa vasten on nurinkurista, että kaupunki laskee nuoren saamat vähäiset viikonloppu ja loma-ansiot perheelle toimeentulotukea vähentäväksi tuloksi. Toisenlainenkin tulkintamahdollisuus on, että vähäiset tulot katsottaisiin lapsen oman elämäntilanteen edistämiseksi, ja painotettaisiin sitä puolta. Laissa siihen ei ole estettä.

Huhtikuun alussa voimaanastuva STM:n lakiin tekemä täsmennys pakottaa myös Rovaniemen muuttamaan tulkintaansa niin, että lapsen palkka jätetään huomioimatta toimeentulotukea laskettaessa. Kun emme itse ymmärrä, niin laki pakottaa lisäämään ymmärrystä. Yksi lapsiperheisiin kohdistuva “kannustinloukku” poistuu. Samalla toimeentulotukea saavan perheenkin lapsi saa ja kannattaa käydä töissä.

tiistai 9. maaliskuuta 2010

VELTTO Hottentotti ja Itsevaltias

Virtaset ovat hävinneet Korhosille Suomen yleisimpänä sukunimenä. Tämän johdosta Virtasten täytyy profiloitua ja nostaa hieman volyymitasoa. Ainakin jotain täytyisi tehdä – aivan sama mitä? Veltto riehaantui koko suvun puolesta yli äyräidensä ahtojäiden puristuksissa. Veltto taisi vetäistä suvun “mustan lampaan”- kaavun sen siliän tien omakseen. Virtaset eivät hämmästy – odotettavissa oli, eikä siten tullut ennen kuulumattomana yllätyksenä.

Vanhaan Hottentottilauluun uudet päivitetyt sanat. Hieman Thorsia ja Astridia. Stand up komiikkaa alkeiskurssilta, mutta provokaation mallinäyte. Vielä sutkautus sensuurista ja sähköjen katkeamisesta – musta mies “PUIKOISSA!” Ei uskoisi, että asialla oli aikuinen mies, jolle on suotu valtakirja edustaa kansaa.

Helsingin Sanomien mukaan risteilyemäntä seurasi vaivautuneena yrityksen kevään teeman - “Etelä-Afrikka” – luisumista sivuraiteelle. Kuokkavieras-esitys ei ollut teeman mukainen. Se halveksi sitä, ja saattoi sen naurunalaiseksi. Yhteinen persuhörhönauru vielä todisteeksi päälle.

Uutinen ei kerro sitä, ulvoivatko ahtojäissä muut Viking Linen asiakkaat Velton esityksen mukana – vaivautuneena vai innostuksen vallassa. Samoin olisi mielenkiintoista seurata sitä keskustelua, jota työntekijöiden takahuoneessa esityksestä käydään. Kuvitellaanpa niin, että jos esimerkiksi hotelli-ravintolassamme järjestäisimme saamelais-teemaviikon, ja joku ottaa itselleen oikeuden vallata areena omakseen.

En yhtään ihmettele sitä, että Persut ovat omineet kommunistien demokraattisen sentralismin käyttöönsä. Siihen on lisätty hivenen itsevaltaisia elementtejä uskollisuuden, kurin ja nuhteettomuuden lisäämiseksi, tietysti Soinin johdolla. Kuvaavaa on Timon teksti plokissan “minulla on takanani…osaavaa väkeä” tai “persuissa noudatetaan johdollani pelisääntöjä”. Valta pidetään tiukasti nykyjohdon käsissä. Se määrittelee “aidan yli potkimisen rajat”. On siinä Hemmoille sopeutumista.

sunnuntai 7. maaliskuuta 2010

MARJANPOIMIJOITA JA KETTUHÄKKEJÄ


Ruotsissa maahanmuuttovirasto päätti, että ulkomaalaisille marjanpoimijoille pitää tarjota työsopimus, ylityökorvaukset ja 16.000 kruunun minimipalkka. Nyt tämä päätös huolestuttaa suomalaisia marjanostajia rajan tällä puolella. Suomen Marjanpoimijat ry:tä se ei huolestuta, vaan ovat tehneet vastaavasta kohtelusta kantelun oikeusasiamiehelle.

Vasemmistoliitto on esittänyt yleissitovien työehtosopimusten lisäksi lailla säädettäväksi minimityöpalkka kymmeneen (10) euroon tunnilta. Sillä saattaisi tulla jo toimeen, jottei tarvitsisi turvautua toimeentulotukeen, Samalla se poistaisi niitä kuuluisia kannustinloukkuja. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jussi Järventaus – taas tällä puolen rajaa – on huolestunut, ja tyrmää ajatuksen. Eräillä aloilla, esim. siivousalalla, ei kuulemma ole varaa maksaa kymmenen euron minimipalkkaa. Teetetään työtä, josta ei ole varaa maksaa. Täytyisikö siivoojan vaihtaa marjanpoiminta-alalle, jossa palkkauksen vuotavaa perälautaa ollaan tukkimassa?

* * *

Oikeutta Eläimille aktivistit saivat säpinää ja kuohuntaa aikaiseksi kuvaamalla salaa huonosti kohdeltuja luontokappaleita. Laillisen elinkeinon harjoittamisen epäkohtia saatettiin kaiken kansan kauhisteltaviksi. Aktivistit ennättivät ensin. Sitten hengästystauon aikana paikat kohtuulliseen kuntoon odottamaan Elviran tarkastajia virka-aikana paikalle. Pääministeri silotteli skandaalia toteamalla, että kyseessä oli luontokappaleiden sairastupa, jossa osasta tosin puuttui lattiaverkko.

Lapissa miljoonahuvilan rakennustyömaalla virolaisten työmiesten taukotilan virkaa täyttää laavu. Virolaisilla on työsuhde, joten työsuojeluviranomainen on tervetullut vierailija. Toisella rakennustyömaalla hieman lasten leikkimökkiä suurempi kollostus toimii samalla työmaan tarvikesuojana. Rakennusluvat miljoonahuvilassa ovat asianmukaisessa kunnossa. Työntekijöiden sosiaalitilojen osalta ne eivät sitä ole! Työsuojelupiirien tarkastajia ei näy!

Resursseja työsuojelutarkastuksessa on vähennetty. Siksikö, että niitä riittäisi enemmän tähdellisempään? Siksikö, että silmäpareja sillä saralla olisi vähemmän ja riittäisi muualle enemmän? Missä on kauhistelu ja keskustelu suomalaisten työehdoista ja työolosuhteista? Edes pääministeri ei ole vaivautunut silottelemaan!