maanantai 31. elokuuta 2009

Juridisia seuraamuksia

Kuntapäättäjänä törmää usein käsitteeseen – juridinen seuraamus. Päättäjä on oikeudellisessa vastuussa päätöksestä. Toimielimen jäsen vapautuu vastuustaan vain, jos hän on kokousasiakirjojen perusteella esittänyt muuta, ja äänestänyt päätöstä vastaan. Eriävän mielipiteen voi perustella aina pöytäkirjan tarkastamiseen asti, ilmoitettava se on kuitenkin heti.

Tämähän on itsestään selvää! Asiakkaalla ja kuntalaisella on oikeus tehdä päätökseen oikaisuvaatimus. Näin monesti tapahtuukin. Niillä on oikeus- ja taloudellisia vaikutuksia hänen asiaansa. Kunnallishallinto hitaana toimijana aiheuttaa kuitenkin usein sen, että oikaisuvaatimuksella ei enää ole asiakkaan kannalta käytännön merkitystä. Se on luonteeltaan ns. nollavalitus. Tilanne, johon alkuperäinen päätös liittyi – on jo ohi. Asiakkaan kannalta vahinko on jo tapahtunut. Yritysten osalta asiaan liittyy usein myös huomattava taloudellinen puoli.

Astuuko juridinen seuraamus kuvaan vasta sitten, kun käsitellään oikaisuvaatimusta? Itse alkuperäiset päätökset eivät vissiin johda juridisiin seuraamuksiin? Ainoastaan oikaisuvaatimuksiin, jotka aikansa pyörivät kunnallisen byrokratian ja oikeuselimien rattaissa – häviten sitten aikakirjoihin.

Virkamies esittelijänä vapautuu toimielimen päätöksestä vain ilmoittamalla eriävän mielipiteensä. Jos vasta oikaisuvaatimuksen käsittelyn yhteydessä esille nostetaan kysymys oikaisuvaatimuksen hyväksymisen juridisista seuraamuksista, onko silloin kyse virkamiesvallan käytöstä? Virkamies itse asiassa käyttääkin valtaa, jota toimielimen jäsenten itsensä tulisi käyttää. Vallallahan on aina ottajansa. Irtokoirien tapaan juoksentelevaa valtaa ei ole!

keskiviikko 26. elokuuta 2009

Älykkyyden tirkistelyä BB-talossa

Jo taitaa olla maailmankirjat totaalisesti sekaisin. Mensan Helsingin puheenjohtaja DI Esa Seuranen on päättänyt julkisesti osaltaan antaa kouriintuntuvaa osviittaa siitä, millaista virallisesti fiksua Mensan luokituksen mukainen älykäs käyttäytyminen suljetussa tilassa olisi? Miten läpäistä BB konseptin testi Mensan hyväksymien kriteerien mukaisesti?

HS:n uutisen mukaan ”Mensan testi väittäisi, että Seuranen olisi keskimääräistä älykkäämpi. Sen pitäisi mitata yleisälykkyyttä”. Kuinka tuo yleisälykkyys toimii suljetussa tilassa, johon suljetaan mensan testin läpäisemättömiä, joille huurteinen maistuu. Sekä testin läpäisseitä, joille tylsimyksinä - huurteinen ei maistu. Kuohuviini kylläkin – ja ainakin vappuna!

Villiintyykö fiksumme koheltamaan olohuoneisiimme muiden koheltajien tavoin? Tuon fiksuustestin läpäisee vain kaksi prosenttia väestöstä. Testaajamme läpäisi sen seitsemän vuotta sitten – entä nykyään? Pitäisikö puheenjohtajan testi uusia, jotta pysyisimme ajan tasalla?

Miten Mensan jäsenemme tunnistaa ohjelman avulla omat käyttäytymisongelmansa, ja samalla välttää Talon traumaattisten bileiden houkutukset, sekä samalla torjuu rahantekopyrkimykset ohjelman avulla. Tarkoittaneeko omaa, vai muiden rahantekopyrkimyksiä? Onnistuuko testaajamme muuttamaan ohjelmaformaattia ”paljon enemmäksi kuin vain viihdeohjelmaksi”?

maanantai 24. elokuuta 2009

Vastuullinen kahvinjuoja?



Tällaiseen näkyyn törmäsimme kesäisellä ajelulla. Tauko tekee terää kuumana kesäpäivänä. Sitä helpottamaan on rakennettu levähdyspaikkoja, ja niille kahvinjuonti sekä ruokailupaikkoja. Tällä levähdyspaikalla ei ollut jäteastiaa. Mutta so what?

Tällaiselle levähdyspaikalle vastuullinen kahvinjuojammekin oli pysähtynyt nauttimaan kahvituokiosta. Miksi hän oli päätynyt ostamaan kuppiinsa juuri vastuullista kahvia? Mikä olisi sitä vastuutonta kahvia? Millainen on kahvinjuojamme oma vastuu jätöksistään?

Näiden kahvijäännösten lisäksi kasa sisälsi lasten vaippoja, juomatölkkejä, maitopurkkeja yms. Noin kymmenen metrin päässä oli kahden TV:n viimeinen leposija. TV:lle arvokas lepopaikka olisi ollut muualla. Siellä missä muutkin TV veljet ja siskot saavat uuden elämän elektroniikkajäteiden käsittelyssä.

Jätehuollon puitteet Rovaniemellä ovat koko kaupungin alueella kattavat. Miksi ne eivät kelpaa? Miksi niidenkin ympäristöä leimaa ihmisen itse aiheuttama siivottomuus? Tilaa niissä on erotella kukin jäte omaan moolokkiinsa.

Onko koiran kakka sittenkään se olennaisin ongelma, joka putkahtaa lehtien yleiöpalstoille jokakeväiseksi keskustelunaiheeksi? Suurin ongelma taitaakin olla ihmisten korvien välissä.

keskiviikko 12. elokuuta 2009

Vielä on kesää jäljellä

Heinäkuu on vaihtunut elokuuksi ja syyskuu heti sen perään. Koulutiellä kulkeville toivotan reippaita askelia! Meille isommille kulkijoille – huomioidaan ne kaikkein pienimmät – vasta koulunsa aloittavat. Liikenteessä nyt erityistä varovaisuutta!

Säät ovat hellineet kesänviettäjiä. Oma talviturkkini huuhtoutui Ivalojokeen sukujuhlan aikaan. Kesääni mahtui myös hääparille esiintyminen Kiimingin vanhassa puukirkossa. Edessäpäin ovat vielä syntymäpäivät ja tupaantuliaiset Oulussa. Osaltani marjasato odottaa vielä poimijaansa, mutta aikaahan vielä on.

Tiedotusvälineiden ei ole uutispulassa tarvinnut turvautua ”kesäleijonaan”. Alkukesästä poliitikkojen vaalirahoitus ja Nova kytkennät olivat vahvasti Rovaniemelle painottuvia. Keskikesällä Ounasrinteen joukkotappelut tahrasivat lähiömme elämää. Nyt syksyn kynnyksellä esiin nousi soilla kypsyvän olemattoman hillasadon poimijat – kuka saa ja kuka ei? Lisätäänpä joukkoon vielä Lemmenjoen koneellisen kullankaivuun kuoppaussuunnitelmatkin.

Nova- sotkua puidaan varmuudella kaupungin päätöselimissä syyskaudella. Kaupunginhallituksen jäsenet Sulasalmi ja Juuruspolvi ovat jättäneet asiasta selvityspyynnön. Tuleeko sen myötä sotkuun selvyyttä – jää nähtäväksi.

Ounasrinteen joukkorähinöissä nollatoleranssi ja välitön puuttuminen ovat ainoa oikea toimintalinja. Asukkailla on täysin luovuttamaton oikeus turvalliseen elinympäristöön ihonväristä riippumatta. Miksi juuri nyt? Muistan aikoinaan, kun Sri Lankasta tulleet pakolaiset riehuivat lähiössä kakkos-kakkoset aseina. Silloin puuttuminen oli välitöntä ja päättäväistä. Rähinöinti loppui siihen.

Rovaniemen kaupungin osalta Kontiolan Lassen aloite maahanmuuttopoliittisen ohjelman laatimisesta on vuorotteluvapaalla olevan virkamiehen pöydällä. Miksi? Kaupunkihan on jo nyt asiassa jäljessä. Siltä puuttuu voimassa oleva strateginen linjaus, joka ohjaisi kaupungin toimintaa maahanmuuttoasioissa. Toimintalinjaksi ei käy se, että Ounasrinteellä on tyhjillään olevia asuntoja, joten sijoitetaan kaikki sinne. Tai tuudittautua siihen, että valtio maksaa kuitenkin kulut.

Aikoinaan Ounasrinneprojektin tuloksena lähiön ilme, imago ja muu viihtyisyys kohenivat merkittävästi. Asuntomessujen yhteydessä lähiön kerrostaloja ja ympäristöä korjattiin huomattavalla rahallisella panostuksella. Nyt kehitys on kulkemassa suuntaan, jossa tuo panostus on valumassa hukkaan. Lähiö on vaarassa slummiutua, jossa ongelmat kertautuvat ja kietoutuvat hallitsemattomaksi kokonaisuudeksi. Valvontakameroiden lisääminen helpottaa tapahtumien seurantaa, mutta eivät pureudu itse ongelman syihin. Mistä esimerkiksi Ounarin nuoret saavat uuden kokoontumistilan?

Joukkotappeluun osallistuminen on rikos! Poliisin tehtävä on selvittää tapahtumien kulku, motiivi ja syyllisyyskysymykset. Turvapaikanhakijoiden osalta voi esittää kysymykset; Miten he arvostavat hakemaansa turvapaikkaa osallistumalla rähinöintiin? Onko turvapaikan tarve todellinen? Viidessä minuutissa komppaniallinen nuoria miehiä keppien kanssa kyetään mobilisoimaan tuhansien kilometrien päässä kotimaastaan! Rähinöinti on väärin myös niitä kohtaan, joiden turvapaikan tarve on todellinen! Minun solidaarisuuteni ja suvaitsevaisuuteni ei ulotu joukkotappelijoihin. Selitykseksi ei kelpaa se, että viikonloppuisin heille ei ole järjestettyä toimintaa.

Ounasrinteelle sopii erilaisia ihmisiä asumaan, hankkimaan elantonsa ja kasvattamaan jälkikasvunsa. Myös ihan oikeasti turvapaikkaa tarvitseville on sijaa. Jos kuitenkin turvapaikkamenettelyä hyväksikäyttäen pyritään elämään pelkästään sosiaaliturvan varassa – ollaan kestämättömällä tiellä. Kerrostaloissa häiriöitä aiheuttavaa asumista ei voida myös kuitata ymmärtämällä ne kulttuurieroista johtuviksi.

Julkaistu
Kolumni Roi Press 12.8.2009




sunnuntai 9. elokuuta 2009

Takkula 500 € - Manner 70.000 €!?




Puolueiden ja ehdokkaiden vaali-/tukirahoituskuvioista putkahtaa julkisuuteen yhä uusia paljastuksia. Näky on demokratian kannalta kuvottavaa katsottavaa. Eikä kaikkea ole vielä edes avattu. Arveluttavin aines pyritään varmuudella pitämään piilossa niin pitkään, kuin mahdollista. Mieluummin ikuisesti.

Annettuja tukia unohdetaan, summissa sekoillaan – ne onkin annettu sinne ja tänne (OP-Pohjola/Korhonen)! Tuessa ei mitään väärää. Onhan yrityksillä oikeus tukea puolueita, joilla samankaltainen maailmankatsomus kuin yrityksellä (Sampo-Konserni/ Katainen). Silottelulle ja selityksille varattu tomeruus on niin silmiinpistävää, että kohta joku sotkeutuu omiin kengännauhoihinsa. Hetkinen – yrityksillä on maailmankatsomus? Mitä ihmettä mössöä?

Takkulalle KEPUn Tornion kunnallisjärjestöltä herui 500 €. Missä muu keskustajärjestöjen tuki? Missä Lapin ja Peräpohjolan piirien tuki? Omaa rahaa Hannu käytti 116.000 €, josta uutta lainaa 100.000 €. Asuinpaikkakiistoista huolimatta nykymepeistä Takkulalla on aidoin ja tarkin tuntuma Lapin asioihin. Nato Liisaa ei Lapin asiat kiinnosta.

Riikka Manner sai oman alueensa KEPU- järjestöjen jakamattoman fyysisen ja rahallisen tuen, sekä Paavo Väyrysen tukiyhdistyksen käyttöönsä rahoineen päivineen. Tukea piireilta tuli 70.000 €, plus se Väyrysen sätti. Miksi?

Kostiko ja kurittiko keskustajohto Takkulaa hänen aiemmasta toiminnastaan? Takkula on arvokonservatiivi. Näkyvin osoitus oli asettuminen Bjarne Kjalliksen tueksi – Vanhanen ei käynyt! Mikä merkitys on sillä, että aiemmissa eurovaaleissa Takkula ja Väyrynen kisasivat samoilla apajilla. Väyrynen koitti jopa estää Hannun ehdokkuuden.

Puolueen sisäistä pelin politiikkaa ja vallan käyttöä? Aseina käytetään hallussa olevien organisaatioiden fyysinen ja rahallinen arsenaali. Vastakkain vallanpitäjien kannalta toivotut ja ei-toivotut ehdokkaat.