keskiviikko 7. maaliskuuta 2012

ONKO SAARISELKÄ GHETTO VAI KRUUNUNJALOKIVI?


Ilman Saariselkää tinkaamiset Inarissa olisivat yhtä mehukasta aihetta köyhempiä. Näillä tinkaajilla on vankkumaton ja omaperäinen mielipide. Siitä ei luovuta edes äänen korottamisen pelossa. Lanko-Pekan sanoin: ”Jos Lapissa häviää tinkaamisen, se on luonteen heikkoutta.”

Jos Juhani Suomen väite Saariselästä ”hyvinvoivien ghettona” on totta? Se on todella hyvä lähtökohta. Se on varma vihje siitä, missä satunnaisen kulkijan ylijäämäraha luuraa?  Kustannustehokasta on kerätä vieraan tyrkyttämä raha yhdestä paikasta kunnanisien pohjattomaan kassaan. Sitä vartenhan niitä tulee lentokonelasteittain.
  
Nämä Juhani Suomet ovat paljon harmillisempia kulkijoita. Ne tulevat yksittäin, vaivihkaa ja katoavat omiin koloihinsa nauttimaan taskulämmintä kossua. On paljon parempi, että tietopaikassa ahne lisämyyntihaukka tuo varomattoman isännän pöytään jääkylmän kossupullon. Kysyy vierailta, ei isännältä – Maistuisiko?


Ei kai se haittaa, että veltto kulkija kiskotaan kunnan vaijerilla ylös mäen päälle, jossa Huipulla nauttii terästetyn kaakaonsa. Tai ”parfyymiladun” omin voimin selvittänyt hyppii itsensä hikeen ja väsyksiin monot jalassa.  Molemmista suunnista sitten kuskataan uusimmat merkkivälineet turvallisesti paikallisella taksipalvelulla takaisin omaan säilytyspaikkaansa.  Tämähän on ammattitaitoisen asiakaspalvelijan perussääntö. Vie mennessäsi – tuo tullessasi.


Paikallisen on kuitenkin ehdottomasti varottava tunturin soittokuppiloiden nihkeää valaistusta. Sitä voi varomattomuuttaan joutua baaritiskillä tarjoamaan, ja tanssiparketilla pomppimaan  vahingossa oman akkansa ympärillä. Vaikka tarkoitusperät olisivat aivan muut.


Ruokapaikoissa syöminen on myös paikallisille tunturissa hankalaa. Syömisen lista on näsäviisaasti kirjoitettu niin vierasperäisillä sanoilla, ettei paikallinen niin omituisia sanoja kehtaa edes syödä. Pottuvoikin on jokin pyree, kahdella ee:llä ja heittomerkillä.  Inarin rautukin kierrätetään Oulun kautta niin, että annoksen kiikuttavat tarjoilijat rasittuvat enemmän lautasen painosta, kuin itse raudusta.


Ilman Saariselkää Inarin yrittäjät pääsisivät paljon vähemmällä. Ei tarvitsisi yökaudet kuskata nousevan auringon väkeä pitkin tuntureita revontulten perässä. Tai kustantaa karaokebusseja, joissa hoilataan nuotin vierestä ”Poromiehen humppaa”.


Kaikkien Saariselän asiakaspalvelijoiden luettavaksi suosittelen Pekka Muhosen kirjaa ”Matkailija poronkusemilla”. Kiitos, anteeksi ja näkemiin.


Julkaistu Inarilaisessa  7.3.2012 ”Kolmen raati”


perjantai 2. maaliskuuta 2012

Rovaniemelle moitteita opiskelijoiden toimeentulotukiohjeista

Olen aiemmin blogikirjoituksessa pohtinut sitä "Millaiset asumismenot opiskelijoille tulisi 
hyväksyä?" Toimeentulotuessa eri asiakasryhmiä tulee kohdella samanveroisesti, huolimatta heidän statuksestaan. Näin ei kuitenkaan käytännössä ole.

Toimeentulotukilain "raamattu" (Opas toimeentulotukilain soveltajille. STM julkaisuja 2001:11) pitää sisällään ne periaatteet, joiden puitteisiin kuntien omat toimeentulotuen soveltamisohjeet tulisi laatia.

Rovaniemen toimeentulotukiohjeissa opiskelijoille hyväksyttäviksi menoiksi (v. 2011) katsottiin vain 252 euroa kuukaudessa. Muiden esim.  yksinasuvan osalta ne olivat 450 euroa. Euromäärät ovat tälle vuodelle nousseet, mutta tuo erilainen kohtelu statuksen johdosta on edelleen voimassa.

Tuon epäkohdan muuttamiseksi laadin aloitteen ”Opiskelijoiden toimeentulotukiohjeiden muuttaminen”. Se jätettiin valtuuston kokouksessa 19.12.2011. Aloitteen allekirjoittajina oli myös eri puolueiden valtuutettuja.

Rovaniemen tulkinnasta oli marraskuussa 2011 tehty kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle. Tuohon kanteluun apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin on nyt antanut päätöksensä (Dnro 4171/4/11 Helsinki  28.2.2012).

Alle olen lyhyesti kopsannut eräitä kohtia apulaisoikeusasiamiehen päätöksestä:


RATKAISU:

Katson Rovaniemen kaupungin sosiaalitoimen menetelleen virheellisesti siinä, että se on ohjeistuksessaan asettanut yhden asiakasryhmän ilman laissa määriteltyä perustetta eri asemaan kuin muut toimeentulotuen hakijat. Toimeentulotuen saajia tulee kohdella yhdenvertaisesti.

------------------
PERUSTELUT:

Näkemykseni mukaan on perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista asettaa henkilö lähtökohtaisesti eri asemaan tuen saajana sen vuoksi, että hän on opiskelija.
------------------
Toimeentulotukilaissa ei ole määritelty opiskelijalle erilaista asemaa muihin toimeentulotuen hakijoihin verrattuna.
-------------------
Rovaniemen kaupungin antaman selvityksen perusteella voi todeta, että kaikilla opiskelijoilla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta asua Rovaniemellä edullisissa opiskelija-asunnoissa. Tämänkään seikan vuoksi ei voi pitää hyväksyttävänä sitä, että Rovaniemen kaupungin toimeentulotukiohjeistus poikkeaa opiskelijan asumismenojen osalta muiden toimeentulotuen hakijoiden kohdalla annetuista ohjeista.

Käsitykseni mukaan oikeampi menettely on määritellä kohtuulliset asumiskustannukset kaikille yksinasuville henkilöille samansuuruisiksi.
------------------

TOIMENPITEET:

Saatan edellä kohdissa 3.3.1 ja 3.3.2 esittämäni käsitykset Rovaniemen kaupungin toimeentulotukiohjeistuksen virheellisyydestä Rovaniemen kaupungin perusturvalautakunnan tietoon. Tässä tarkoituksessa lähetän perusturvalautakunnalle jäljennöksen tästä päätöksestäni.

Pyydän, että Rovaniemen kaupungin perusturvalautakunta korjaa antamaansa toimeentulotukiohjeistusta, ja toimittaa uuden ohjeistuksen tiedokseni 31.5.2012 mennessä.


torstai 1. maaliskuuta 2012

Naurattaako Märät Säpikkäät?

Ohjelman tarkoitus lienee ravistella ennakkoluuloja saamelaisia kohtaan. Siinä se onnistuu vallan mainiosti. Näitä ennakkoluuloja ruoditaan niin ronskilla tavalla, että joutuu melkeinpä myötähäpeästä kysymään. Kenen suhteen tässä pitäisi olla ennakkoluuloinen?

Onhan se jotain hellyttävää, että Levillä baaritiskillä rahansa tuhlannut helsinkiläinen ”omituinen höpöttäjä” kysyy: Onks Kittilä lähellä Saamea? Ja vielä vilpittömällä naamalla. Eivät taida nämä ennakkoluuloiset edes tietää, mille niiden pitäisi olla ennakkoluuloisia? 

Olemme nauraneet Pirkka-Pekka Peteliuksen ja Aake Kallialan sekä Jope Ruonansuun saamelaisironialle. Ne ovat ulkopuolisina kertoneet saamelaisten hullutuksista. Tuollaisia ne ovat. Märät Säpikkäät osaa kertoa sen kuitenkin aidosti itseironian keinoin. Kyllä omat hullutuksensa itse tietää parhaiten. Minkäs sille voi, että Helsingin heimolaiset eivät aina ymmärrä. Omapa on häpeänsä.

Tätä kirjoitusta varten kysyin Facebook kavereilta: "Märät säpikkäät" - Pitäisikö tykätä ja nauttia, vai olla tykkäämättä ja moittia?”. Sain provosoiduksi vilkkaan keskustelun, jossa mielipiteet vaihtelivat laidasta laitaan. Tosikkoja en löytänyt, paitsi ehkä itseni.

Ohjelma on suunnattu nuoremmalle katsojakunnalle. Kielenkäyttö tehokeinona on sen mukaista. Katsojakunta voisi olla laajempi. Samalla närkästyneiden joukko pienempi, jos sitä käytettäisiin harkitummin. Alapään huumori ja karski kirosana ei voi korvata sitä, että ei osaa muotoilla sanottavaansa niin, että sen saisi menemään perille.

Ohjelmalle on luvassa toinen tuotantokausi. Hyvä niin. Osaamista Kehä Kolmosen ulkopuolelta löytyy kotimaastakin. Eipähän tarvitse tylsistyä valmiiksi naurettujen ulkomaisten sarjojen ja TV-formaattien ääressä. Kotimainen on jotenkin tutumman ja puhuttelevamman tuntuinen.

Julkaistu Inarilaisessa 29.2.2012 "Kolmen raati"