torstai 4. helmikuuta 2010

Kukkahattutäti ja ÖKY-Wahlroos

Pekka ja trulli 026

Sosiaalityön professori Leila Eräsaari arvostelee näkemyksiä, joissa julkisiin palveluihin osoitetut varat nähdään vain menoerinä, jotka katoavat pohjattomaan mustaan säkkiin. Häntä ottaa myös kupoliin mantra julkisen talouden umpikujasta.

Oletettu umpikuja on Eräsaaren mukaan itse aiheutettua. Jos veroasteemme olisi Ruotsin tai Tanskan tasolla, olisi julkisen talouden “kestävyysongelma” 10 miljardia euroa helpompi. Markkinoidenhan piti olla kaikkivoipainen asiassa kuin asiassa. Miksi muiden pohjoismaiden julkiset palvelut eivät ole kaatuneet, vaikka niiden parissa työvoimaa on enemmän kuin Suomessa?

Eräsaari on ilmeinen “kukkahattutäti” ja nykynäkemyksen mukaan hyvinvointivaltion vihaaja, koska unohtaa sen talouspuolen. Wahlroos taas on toista maata. Hän kantaa huolta taloudesta ja siten rakastaa hyvinvointivaltiota. Veroja Nallekaan ei rakasta. “Suomi on kehno paikka sekä yksityisille, että yrityksille”. Täällähän ei varakkaan kannata edes kuolla.

Nalle on yritysmaailman ja fiinimmän väen äänitorvi. Hän kantaa huolta siitä, että niiden ei tarvitsisi kohtuuttomasti rasittaa itseään ja kukkaroaan julkisen talouden ja – palvelujen vuoksi.

Tässä Nallen resepti:

  1. Yritys Viroon, siellä ei ole yritysveroja.
  2. Työntekoon Venäjälle, siellä on matala tuloverotus.
  3. Varallisuus Ruotsiin, sieltä puuttuu perintö-, lahja- ja varallisuusvero.

Suomessa ei yrityksille ole mitään vastaavia houkuttimia. Siis ei tänne – tehottomuutta on kaikkialla. Vastuut ja rasitus notkealle toimijalle liian suuret. Unohtaako Wahlroos julkisten palvelujen sisältö- ja laatupuolen, ja sokeuttaa itsensä talouspuoleen tuijottamalla?

Lähetä kommentti