perjantai 23. lokakuuta 2009

Yksi Chupa Cups tikkari ja pullo olutta – KIITOS!

Aikoinaan ravintoloissa oli ruokailupakko, jos halusi nauttia hieman ilolientäkin. Naiset tietysti eivät saaneet tulla edes paikalle ilman miesseuraa. Kun ei ole nälkä! Vain hieman jano, ja halu liittyä kavereiden iloiseen seuraan. Noita ruokailupakon aiheuttamia jätöksiä sitten kerättiin illan päätteeksi kylminä pöydiltä tiskiin. Osa saalistettiin jopa pattereiden takaa ja ikkunalaudoilta – koskemattomina ja syömättöminä.

Noissa suomalaisen alkoholipolitiikan kummajaisuuksissa ja byrokratian kiemuroissa ovat jo pitkään saaneet kärvistellä myös viinitilat ja pienpanimot. Nykylain mukaan viinitilat saavat myydä vain 13 % alkoholia sisältäviä tuotteita. Likööriä ne saavat valmistaa luvanvaraisesti, mutta myyntiin ne on tähän asti toimitettava Alkoon.

Nyt alkoholilakia ollaan muuttamassa niin, että se sallisi myös niin sanotun matkamuistoliköörin myynnin viinitiloilla. Viinatilayrittäjien toimintamahdollisuuksien paranemisen lisäksi uudistuksella on myönteisiä vaikutuksia maatilamatkailuun ja syrjäseutujen työllisyyteen. Lakiuudistuksen rajoituksia olisi, että likööri tulisi valmistaa maaseudulle ominaisista marjoista, hedelmistä tai muista kasvinosista. Prosentteja siinä saisi olla enintään 22. Kolmanneksi valmistuksessa saataisiin käyttää pelkästään maatalousperäistä alkoholia.

Sosiaalipoliittinen ministerityöryhmä unohtaa kuitenkin esityksessään pienpanimoiden toimintaedellytysten parantamisen. Olutliiton mukaan esitys syrjii olutta ja oluen kuluttajia. Kannanottoon on helppo yhtyä. Miksi samanaikaisesti ei turvata viinitilojen ja pienpanimoiden toimintaedellytyksiä? Matkamuistoksi tai “lääkkeeksi” ostettava likööri tai olutpullo ovat samankaltaisia. Tuskinpa pienpanimoilta mäyräkoiria kuskataan! Nykylain mukaan pienpanimot saavat harrastaa ulosmyyntiä vain, jos niillä on lupa kioskin pitämiseen. Eli Chupa Cups tikkari “ruokailupakkona”, kuten ennen vanhaan ravintoloissa.

Ulkomaiset turistit ovat monesti täysin ulalla suomalaisen alkoholipolitiikan älyttömyyksien kanssa. Ravintolasta ostettu juoma nautittava paikan päällä - rajatulla alueella – ei saa viedä pois. Vähittäismyynnistä ostettua juomaa ei saa juoda paikan päällä, vaan vietävä pois. Viinitilalla ei saa juoda, vaan vietävä viinipullo pois. Ja viinitilan likööri hankittava Alkosta ennakkotilauksena. Hyllystä sitä ei saa- ei kaikista Alkoistakaan, kuin tilaamalla. Pienpanimon käsityöläsoluen saa tällä puolella nauttia anniskeluna. Jos haluat mukaan siirryt kioskin puolelle, mutta et saa nauttia. Vietävä pois!

Suomalaista alkoholipolitiikkaa on sävyttänyt lyhytjänteisyys. Sitä on määritelty liiaksi sosiaali- ja veropoliittisten tekijöiden kautta. Olisiko jo aika katsoa asiaa elinkeinopoliittisena kysymyksenä, ja siirtää alkoholipolitiikka työ- ja elinkeinoministeriön hallinnon alaisuuteen.

Ei kommentteja: