Tilastot kertovat, että Lapissa juodaan viinaa enemmän kuin muualla Suomessa. Kuka sitten Lapissa juo? Mäläkättäjä Oula? Etelän Vetelä? Tarjoaa ohessa Oulallekin – mukavalle Lapin miehelle. Maistuu se Oulallekin, kun kerran tarjotaan.
Lappilaisten alkoholikäyttöä vääristää se, että suurimman osan alueen alkoholista kuluttavat suomalaiset ja ulkomaiset turistit. Näitä iloisia kulutuskeskittymiä ovat Levi, Pallas, Saariselkä yms. Näissä rientopaikoissa Oulakin sammuttaa osan janostaan – muun väen seassa.
Toinen tilastoja vääristävä vuotopaikka on Lapin rajaseutu pohjoisessa ja lännessä. Siellä persot halvan viinan perässä juoksevat norjalaiset ja ruotsalaiset ostavat rajakauppojen alkoholin. Kauppias on kuitenkin varannut paikallisillekin kulutustaan vastaavan osan.
Lapin suuret viinan kulutusluvut luovat ja vahvistavat mielikuvaa kosteasta, myyttisestä ja viinalle persosta Lapin väestä. Tämä on “Villiä Pohjolaa”. Myyttistä mielikuvaa vahvistetaan tienestinsä kurkusta alas huuhtovista jätkäkulttuurin edustajista, saaliistaan ylpeistä kullankaivajista ja juopoista saamelaisista. Tätä myyttiä voi tutkailla esim. Laanihovin Monotansseissa, Inarin Matkailuhotellissa, RantaMarissa, Kaamasen Kievarissa ja Sevetin Baarissa. Mikä osa Kallialan ja Peteliuksen roolihahmoilla oli tämän myytin vahvistamisessa? Täytyisiköhän nykytavan mukaan tehdä poliisille tutkintapyyntö?
Muistan aikoinaan tapauksen, jossa armeijan auton lavalla istuimme matkalla kohti Enontekiön Nunnasta. Peräämme ryntäsi pakallinen Lynxillään. Nyt on hätä! Niin olikin. Janoinen muisti, että armeijan kapiaisilla on aina laatuviinalasti mukanaan. Lapin miehen pääsy laatuviinojen äärelle oli tiettömien taipaleiden päässä – nyt oli herroilla sitä ihteään mukana. Ero litkujen ja herrojen juomien välillä oli niin suuri, että heti vesi kirahti kielelle – ja Lynxillä sen perään.
Lapin juomakulttuuria ovat nyt viisaat käsitellet A-klinikkasäätiön päihdetiedotusseminaarissa, siellä on pohdittu riippuvuuksia ja kulttuurieroja. Siellä todettiin, että päihdekulttuuri muuttuu viiveellä. Alueelliset erot ovat myös suuria jopa kylien välillä. Eli – mistä olet? – näin juot! Professori Orjasniemen mukaan kouluterveydenhoitaja pystyy sukunimen ja kylän perusteella ennustamaan lapsen menestyksen. Samalla hän pohtii miten “sukupolvien märkä ketju” voitaisiin katkaista. Täytyisikö kouluissa nyt sukunimen ja paikan perusteella tehdä riskianalyysi. Laatia niiden perusteella ennuste – mikä lapsesta tulee isona?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti