Vasemmistoliiton puheenjohtaja Martti Korhonen teki välttämättömyydestä hyveen, ja ilmoitti erostaan. Toimintamahdollisuudet olivat menneet. Ainoan meppipaikan menetys surkean kannatuksen myötä on kentällä koettu siksi harmillisena ja vakavana asiana. Kun peli menee mahdottomaksi, se on vihellettävä poikki. Moni muukin toimija voisi katsoa peiliin, ja kantaa sitä kuuluisaa poliittista vastuuta.
Kenttä on nyt auki! Messiasta en vasemmistoliiton johtoon kaipaa, vaan aidon valintatilanteen puheenjohtaja valinnassa. Puoluehallitus toteaa, että varapuheenjohtaja Arhinmäki johtaa tästä eteenpäin puoluetta. Se ei riitä! Kantani on, että tarvitsemme puoluekokouksen koollekutsumista loppusyksyksi. Tulkoot muutkin PJ kandidaatit esille näkemyksineen, siitä millaista vasemmistoliittoa heidän johdollaan rakennettaisiin.
Eri puolille maata on syntynyt ja syntymässä työryhmiä kehittämään puolueen tavoitteita ja toimintatapoja. Itsekin ilmoittauduin yhteen työryhmään. Se koen velvollisuudeksi, koska olen esittänyt kritiikkiä. Hyvää jälkeä niissä syntyy, koska ne ovat syntyneet spontaanista alhaalta käsin. Perinteisen toimintatavan ja uudenlaisen toimintatavan yhdistäminen ja kehittäminen yhdeksi tehokkaaksi malliksi ei ole mahdotonta.
Aika ei odota! Näkyvää saatava aikaiseksi syksyyn mennessä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti