keskiviikko 1. helmikuuta 2012

Tarvitaanko hoon päältä puhumisen kurssi?

Inarilainen herää torpassaan. Keittää brasilialaista kahvia. Valmistaa muksuille niin supisuomalaista Elovena kauramuroja, joka tuodaan kuitenkin Saksasta. Rapakon takainen maapläntti antoi suomalaisten jauhamalle Jenkki-purukumille nimensä. Se tuodaan kuitenkin Turkista. Turun Sinappi siirrettiin valmistettavaksi ensin Uppsalaan, mutta ruotsalaiset hoksasivat, etteivät he kehtaa valmistaa turkulaista. Nyt se valmistetaan Puolassa. Samoin kuin sen lisukkeeksi tarkoitettu HK:n Amerikan pekonikin. Nämä sitten repussa kiikutetaan kaukaisimmillekin Inarin saarille nuotion ääreen.

Pizza syödään italialaisittain nimettynä pizzeriassa. Lahtelaista Lapin Kultaa nautitaan Pubissa. Sevetin Baarissa ja Kaamasen Kievarissa jo lienee kuitenkin tarjolla myös belgialaista Heineken olutta.  Ranskanperunat sentään nautitaan Lauran Grillillä, ja tehdään kotimaisesta potusta, jolleivät ole Ålannin perunoita. Näitä me sitten fiinisti EU-kansalaisina nautiskelemme. Helena Petäistö säännöllisin väliajoin valistaa meitä uusista ruokatavoista ja trendeistä suoraan Strasbourgista. Pitäisikö tuon raportoinnin tapahtua pikemminkin päinvastaiseen suuntaan ja tiheämpään tahtiin?

Ruoka suussa ei saa puhua. ”Pakkoruotsia” ei kummassakaan vaihtoehdossa - ruoan kanssa tai ilman sitä. Monelta suunnalta meidän inarilaisten ja muidenkin identiteettiä nyt ahistehan. Pitäisi kuisteski pyrkiä tungoksessakin olemaan ”oma ittensä”. Tietää kuka ja missä minä olen? Meidän tekijäthän tiedetään jo melko varmuudella. Sukututkimuksen lisääntyminen osoittaa, että haluaisimme tietää myös tekijöiden tekijät. Ne hoon päältä puhujat.

En siten pidä minään ihmeenä, että maapalloistuminen ja rajojen hämärtyminen (globhalisaatio) nostaa pinnalle myös paikallistumisen (lokhalisaation). Tarkkaan en osaa sanoa, kuinka yleistä vanhojen ivalolaisten keskuudessa tuo hoon päältä puhuminen oli. Viimeisen ”hoon päältä”-tietäjän poistuessa keskuudesta, peli on jo menetetty. Ei osata edes kysyä, mitä pitäisi kysyä ja tietää? Sanatkin ovat muuttumassa niin vierasperäisiksi, ettei alkuperäisiä tahdo löytyä mistään.

Jyrkkä KYLLÄ tähän kysymykseen.


Julkaistu Inarilaisessa 1.2.2012
Viikottaisessa "kolmen raati" - osiossa.
Lähetä kommentti