perjantai 8. tammikuuta 2010

RANGAISTUSPATALJOONA ISLANNIN KIMPUSSA

Täytyykö veronmaksajien lopulta kantaa ylisuuria korkoja maksaneiden pankkien, ja korkotuottojen perässä riskejä ottaneiden sijoittajien toteutuneet riskit? Toisella tapaa kysyen siirretäänkö riskit ja sosialisoidaan tappiot veronmaksajien kontolle, ja yksityistetään voitot. Niihinhän ei sisällykään reaalielämässä todellista riskiä, joka voisi realisoitua sijoittajansa kontolle, vaan se pakotetaan siirtämään ”kaiken kansan yhteisvastuulle”.

Islantilaiset ovat nyt totisen paikan edessä. Maan parlamentti hyväksyi niukasti lakiehdotuksen, joka olisi merkinnyt sitä, että kansalaiset lopulta korvaavat hollantilaisille ja englantilaisille riskisijoittajille heidän kokemansa riskin realisoitumisen. Islantilaisista mielipidetiedustelun mukaan noin 70 % vastustaa lakiehdotusta. Vallaton presidentti osoitti arvojohtajuutta, ja jätti lain vahvistamatta. Kansa saa siten itse päättää maksaako jokainen noin 12,.000 euroa yksityisten pankkien aiheuttamia tappioita toisen maan sijoittajille.

Islanti sai heti kimppuunsa kansainväliset luottoluokitukset. Maan luottoluokitusta huononnettiin ”roskakastiin”. Se merkitsee sitä, että luottohanat lyödään kiinni, ja mahdollisista lainoista maksetaan epäluotettavan asiakkaan mukainen korko. Raha on siten vastaisuudessa kallista. Britanniassa ja Hollannissa ollaan nyt vihaisia. Kuunnellaanko kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla herkällä korvalla miten Hollannissa ja Englannissa toimitaan? Reagoidaan Islantia kohtaan sen mukaisesti! Kuka uskaltaa uhmata veljeskunnan yhteistä kantaa?

Vuorineuvos Gustav von Hertzen toteaa, että moraalisesti islantilaiset ovat oikeassa. Epäonnistuneista sijoituksista ei pidä ”palkita” pelastamalla pääomat korkoineen sijoittajille takaisin. Ovatko nyt kansainväliset luottoluokitukset sitten moraalisesti väärässä painostaessaan islantilaisia kansan tahdon vastaisesti ottamaan kukin kontolleen tuon 12.000 euroa yksityisen pankin ja sijoittajien epäonnistumisesta.

Ennakoin, että tulevassa kansanäänestyksessä lakiehdotus tulee hylätyksi. Islantia kovistellaan vastaisuudessakin, ja se maksaa rahoituksestaan kalliimmin. Mikä merkitys sillä on tulevaisuudessa kansainvälisille rahoitusmarkkinoille? Ennakoin, että sillä on von Hertzenin mukainen tervehdyttävä vaikutus.
Lähetä kommentti