Näytetään päivämäärän mukaan lajitellut viestit haulle valtuustoaloite. Lajittele osuvuuden mukaan Näytä kaikki viestit
Näytetään päivämäärän mukaan lajitellut viestit haulle valtuustoaloite. Lajittele osuvuuden mukaan Näytä kaikki viestit

keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

Asiakastyytyväisyys tutkimuksen tekeminen


Ja tässä asiasta tekemäni valtuustoaloite:

VALTUUSTOALOITE                                                                     14.5.2012
  
ASIAKASTYYTYVÄISYYS TUTKIMUKSEN TEKEMINEN
  
ALOITTEEN SISÄLTÖ:

Rovaniemen kaupunki teettää asiakastyytyväisyys-tutkimuksen ”kuntouttavaan työtoimintaan” osallistuvien keskuudessa.

Siinä selvitettäisiin toiminnan nykytilaa, kipukohtia ja kehittämistarpeita asiakasnäkökulmasta.

ALOITTEEN PERUSTELUT:

Tarkastuslautakunnan arviointiraportissa (s.25) todetaan, että ”kuntouttavaan työtoimintaan liittyy usein tarve mielenterveys- ja päihdepalvelujen sitomiseen osaksi asiakkaan kuntoutuksen kokonaissuunnitelmaa. Tältä osin tarpeeseen ei ole kaikilta osin pystytty vastaamaan, ja että tähän tarvitaan erikoisosaamista ”

Asiakastyytyväisyys-tutkimuksen tulosten perusteella kuntouttavaa työtoimintaa voidaan kehittää edelleen ja organisoida enemmän asiakaslähtöisesti.

Tämän perusteella myös kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuus paranisi.


Jaakko Portti







maanantai 14. toukokuuta 2012

Kuntouttava työtoiminta

Arviointikertomuksen sivuilla 24 – 26 arvioinnin kohteena on ”kuntouttava työtoiminta”. Toiminta perustuu vuonna 2001 säädettyyn lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta. Sen mukaan kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluu pelkän työttömyyden perusteella. Se koskee vain perusterveitä työkykyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä, ei ketään muita.

Kuntoutustarpeen pääsyynä on nimenomaan työttömyys:

”laissa asiakkaaksi määritellään työtön henkilö, joka saa työttömyyden perusteella toimeentulotukea tai työmarkkinatukea.” (STM: Kuntouttavan työtoiminnan käsikirja s.13)

Laki on työnhakijaa velvoittava ja sanktioitu. Vaikka aktivointisuunnitelma pitää laatia yhteistyössä asiakkaan kanssa, jo kieltäytyminen sen allekirjoittamisesta johtaa kahteen sanktioon – työmarkkinatuen menettämiseen ja alennettuun toimeentulotukeen. Sen sijaan kunnille – järjestäjille - ei ole mitään sanktioita siitä, millaista kuntouttavaa työtoimintaa ne järjestävät. Kuinka hyvin se sisällöllisesti vastaa asiakkaan yksilöllisiä tarpeita – vai vastaako lainkaan?

Tuntemattomassa Sotilaassa Lammio määräsi Antti Rokan asettelemaan kiviä kinttupolkunsa reunoille. Tästä ”lumetyöstä” kieltäytyminen johti Rokan sanktiouhan armoille. Koskelaa ei edes nuhdeltu typerästä työmääräyksestään.

THL:n tekemän tutkimuksen mukaan kuntouttava työtoiminta lisää hyvinvointia, mutta ei johda työllistymiseen. Vain noin viisi prosenttia siirtyi töihin avoimille työmarkkinoille tai ammatilliseen koulutukseen, kun taas 20 prosenttia siirtyi uudelle kuntouttavan työtoiminnan jaksolle.

Arviointikertomuksessa (s. 25) todetaan, että

”kuntouttavaan työtoimintaan liittyy usein tarve mielenterveys- ja päihdepalvelujen sitomiseen osaksi asiakkaan kuntoutuksen kokonaissuunnitelmaa. Tältä osin tarpeeseen ei ole kaikilta osin pystytty vastaamaan, ja että tähän tarvitaan erikoisosaamista ”

Pitäisikö tuohon erikoisosaamisen puuttumiseen jotenkin vastata? Vai olemmeko tyytyväisiä vain siitä, että kuntouttavaan työtoimintaan säntillisesti osallistutaan, ja siten säästetään kaupungilta ns. Kela-sakkomaksuja.

Johtopäätöksissä ja suosituksissa (s.26) todetaan, että
                     
”Asiakkaille, jotka eivät hyödy kuntouttavasta työtoiminnasta, tarvitaan välityömarkkinoita. Elinkeinojen kehittämisohjelmassa tämä on jäänyt vähälle huomiolle.”

Mitä tällä tarkoitetaan? Työ- ja elinkeinoministeriön ”välityömarkkinat”- käsitteen määritelmässä ne jakaantuvat a) aktiivisen työvoimapolitiikan ja b) aktiivisen sosiaalipolitiikan palveluihin. Työharjoittelu, työelämävalmennus, palkkatuettu työ ja kuntouttava työtoiminta kuuluvat ns. välityömarkkinoihin, ovat osa sitä.  Yhteistä tässä on, että he eivät tee täyttä työpäivää eivätkä saa täyttä palkkaa, tai saavat vain vähäisen ylläpitokorvauksen.  

Lopuksi. Mielestäni kaupungin tulisi teettää asiakastyytyväisyys-tutkimus ”kuntouttavaan työtoimintaan” osallistuvien keskuudessa. Siinä selvitettäisiin toiminnan nykytilaa, kipukohtia ja kehittämistarpeita asiakasnäkökulmasta.

Jaakko Portti
valtuuston kokous 14.5.2012

Ja tässä asiasta tekemäni valtuustoaloite:

VALTUUSTOALOITE                                                                     14.5.2012
  
ASIAKASTYYTYVÄISYYS-TUTKIMUKSEN
TEKEMINEN
  
ALOITTEEN SISÄLTÖ:

Rovaniemen kaupunki teettää asiakastyytyväisyys-tutkimuksen ”kuntouttavaan työtoimintaan” osallistuvien keskuudessa.

Siinä selvitettäisiin toiminnan nykytilaa, kipukohtia ja kehittämistarpeita asiakasnäkökulmasta.

ALOITTEEN PERUSTELUT:

Tarkastuslautakunnan arviointiraportissa (s.25) todetaan, että ”kuntouttavaan työtoimintaan liittyy usein tarve mielenterveys- ja päihdepalvelujen sitomiseen osaksi asiakkaan kuntoutuksen kokonaissuunnitelmaa. Tältä osin tarpeeseen ei ole kaikilta osin pystytty vastaamaan, ja että tähän tarvitaan erikoisosaamista ”

Asiakastyytyväisyys-tutkimuksen tulosten perusteella kuntouttavaa työtoimintaa voidaan kehittää edelleen ja organisoida enemmän asiakaslähtöisesti.

Tämän perusteella myös kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuus paranisi.


Jaakko Portti







maanantai 16. huhtikuuta 2012

Terveyskeskusmaksu pois!


VALTUUSTOALOITE 
Aloitteen sisältö:


Eri väestöryhmien terveyserojen kaventamiseksi Rovaniemen kaupunki poistaa terveyskeskusmaksun ensi vuoden (2013) alusta lähtien.

Maksun poiston kuintataloudelliset vaikutukset selvitetään vuoden 2013 talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelun yhteydessä.

Maksun poistamisesta päätetään talousarvion hyväksymisen yhteydessä.

Poiston vaikuttavuutta terveyserojen kaventumiseen seurataan vuosittain.

Aloitteen perustelut:

Terveyserot ovat kasvaneet merkittävästi eri väestöryhmien kesken. Maksun poisto on tehokas keino vaikuttaa heikoimmassa asemassa olevien terveystilanteeseen.
Ihmisten sosiaalinen ja taloudellinen tausta (lompakon paksuus) määrittelee liiaksi ihmisten terveyttä, eikä se ole tervettä.
Terveyskeskusmaksulla on myös ihmisiä eriarvoistava vaikutus.  Esim. työterveyshuollon käyttäjillä näitä maksuja ei ole.
Terveyskeskusmaksut menevät usein myös perintään, josta seuraa ainoastaan lisäkuluja ja taloudellisia vaikeuksia. Järkevää ei ole sekään, että terveyskeskusmaksujen maksamiseen joudutaan usein hakemaan toimeentulotukea tai kirkon diakonian tukea.
Terveyskeskusmaksuja on perusteltu tarpeella vähentää niin sanottuja turhia terveyskeskuskäyntejä. Tuo perustelu ei nykyvalossa ole ajankohtainen. Maksulla on päinvastainen – karkottava - vaikutus. Ovea ei avata, vaikka tarvetta olisi.
Ollaanko terveyspalvelujen osalta tulevaisuudessa ajautumassa tilanteeseen, jossa täytyisi kehitellä etsivää terveystyötä. Jotta löydettäisiin ne, joiden niitä palveluja tulisi todella käyttää. Jopa turhien käyntien uhallakin.

Rovaniemen kaupunginvaltuuston kokous 16.4.2012

tiistai 15. marraskuuta 2011

Aktiivipassi käyttöön Rovaniemellä

VALTUUSTOALOITE:

Rovaniemen kaupunki selvittää vastikkeellisen (10€ /kk) ”aktiivipassin” myöntämistä ja käyttöönottoa pitkään toimeentulotukea (esim. 6 tai 12 kuukautta) saaville täysi-ikäisille rovaniemeläisille.

Aktiivipassi myönnetään hakemuksen perusteella, ja tietyn tulorajan puitteissa. Esim. virallisen köyhyysrajan alittava tulotaso.

Aktiivipassia voisi käyttää liikunta-, kulttuuri- ja muihin vapaa-ajan palveluihin, sekä joukkoliikennepalveluihin.
                     
PERUSTELUT:
                     
Aktiivipassi on suosittu pienituloisten aktivointimuoto monessa Keski-Euroopan maassa. Suomessa aktiivipassi ei ole käytössä vielä yhdessäkään kunnassa.

Tampereella on nyt ensimmäisenä tehty selvitys aktiivipassin käyttöönoton laajuudesta, ja kustannusten kohdentumisesta. Käyttöönotosta päätetään ensi vuonna.

Rovaniemen kaupunkiympäristö on haasteellinen toimintaympäristö pienituloisille. Matala tulotaso ei saisi kuitenkaan olla esteenä osallistumiselle, aktiiviselle sosiaaliselle elämälle ja harrastamiselle.

Aktiivipassin käyttöönotto voi tuoda säästöjä muualla sosiaali- ja terveysmenoissa. Samalla se lisää ihmisten omaehtoista toimintakykyä, ja vähentää syrjäytymisriskiä.

Jaakko Portti

valtuuston kokouksessa 14.11.2011


Linkki:                      http://www.tampere.fi/tampereinfo/viestinta/tiedotteet/2011/634DvvLDA.html

tiistai 15. maaliskuuta 2011

Voiko prosessissa oleva valtuustoaloite olla loppuunkäsitelty?

Maanantaina Rovaniemen kaupunginvaltuustossa  käytiin keskustelua valtuustoaloitteiden käsittelystä kaupungissa. Yksimielisesti valtuusto päätti Jaakko Huttusen esityksestä (kannatin sitä), että hallitus tuo valtuustolle tiedon siitä miten aloitteiden jatkovalmistelu on toteutunut ja miten niistä on päätetty.

Jätin toukokuussa 2010 aloitteen "Toimeentulotuen kannustavuuden lisääminen". Sen käsittelystä olin saanut kaupungilta sähköpostia, josta kävi ilmi missä yhteydessä ja miten aikataulullisesti aloitteeni on käsittelyssä.

Jaakko Portin jättämä valtuustoaloite asiassa (Liite 1 ja sivu 72). 


Tässä vastaus aloitteeseeni:

Toimeentulotukiohjeiden laatimista on käsitelty palvelutuottajan ja palveluntilaajan välisissä neuvotteluissa ja asiaa on valmisteltu yhteistyössä toukokuusta 2010 alkaen. Asian valmistelu on vielä kesken. Toimeentulotukiohjeet tuodaan  vuoden 2011 alussa perusturvalautakunnan vahvistettavaksi. 
Esitys Sosiaali- ja terveysjohtaja Auvo Kilpeläinen
Perusturvalautakunta merkitsee tässä vaiheessa tiedoksi Rundgrenin ja Portin valtuustoaloitteiden valmistelun tämänhetkisen tilanteen, ja antaa sen tiedoksi aloitteiden tekijöille.
Perusturvalautakunta 15.12.2010 137 § hyväksyi sosiaali- ja terveysjohtajan esityksen.
Tässä kai ei pitäisi olla mitään epäselvää. Olen saanut vastauksen missä yhteydessä ja miten aikataulullisesti aloitettani on käsitelty. On siinä kuitenkin.

Ensinnäkin se on loppuunkäsiteltyjen aloitteiden joukossa, vaikka vastauksessa  "perusturvalautakunta merkitsee tässä vaiheessa tiedoksi valtuustoaloitteen tämänhetkisen tilanteen". Tulkitsen tämän niin, että prosessi jatkuu, vaikka aloite on loppuunkäsiteltyjen aloitteiden joukossa.

Toinen ihmetyksen aihe on se, että vastauksesta ei käy mitenkään ilmi se, onko aloitteeni sisältö ja ajatus otettu millään tavalla huomioon Toimeentulotukiohjeissa vuodelle 2011 - Onko ajatus hyväksytty tai hylätty?

Toinen aloitteeni koski hanketta, jolla  "nuoria työttömiä palkattaisiin oppisopimuskoulutukseen kaupungin eri  hallintokuntiin" (Liite 1 sivu 23)


Aloitteeni pohjautui Joensuun kokoomuslaisilta saamaani vinkkiin. Joensuussa se on tarkasti kohdennettu hanke, jonka kriteerit kävivät selväksi aloitteessanikin. Siellä kokemukset toimintamallista olivat saamani tiedon mukaan  pääsääntöisesti myönteisiä. Tämä kaikki kävi ilmi aloitteestanikin. Kuntaliitostakin sain tietoa oppisopimuskoulutuksen käytöstä kunnissa. Sieltä korostettiin, että oppisopimuksen käyttäminen räätälöidysti ja tarkasti kohdennettuna, sisältää vain positiivisia vaikutuksia.

Tällaisen vastauksen sain loppuunkäsiteltyyn aloitteeseeni:

Kaupunginhallitus on työn alla olevaa henkilöstöstrategiaa evästäessään linjannut, että kaupungin organisaatio, prosessit ja henkilöstön tehtävät perustuvat valtuuston päättämien tavoitteiden ja palveluhankintastrategian mukaiseen palveluiden järjestämiseen. Henkilöstöstrategiaan ei ole linjattu työllistämiseen liittyviä tavoitteita. Oppisopimuskoulutus on ensisijaisesti työnantajan keino kouluttaa työntekijä uusiin tai vaativampiin tehtäviin tai uuteen ammattiin tarpeensa mukaan. Niissä ammateissa, joissa ammattitaitoista henkilöstöä on saatavilla, pyritään ensisijaisesti rekrytoimaan koulutettuja ammattilaisia, koska oppisopimuskoulutettavan ohjaaminen työpaikalla sitoo resursseja muusta toiminnasta.
Esitys Apulaiskaupunginjohtaja Matti Ansala:
Kaupunginhallitus merkitsee annetun vastauksen tiedoksi ja saattaa sen vastauksena valtuustoaloitteen tekijän tietoon. Kaupunginhallitus 17.5.2010 151 § päätti yksimielisesti apulaiskaupunginjohtajan esityksen mukaisesti.
Aloitteen tekijänä mietin nyt? - Puhuimmeko me lainkaan edes samasta asiasta?

tiistai 25. toukokuuta 2010

Toimeentuloturvan kannustavuuden lisääminen

Jaakko Portti VALTUUSTOALOITE

Rovaniemen kaupunginvaltuusto 24.5.2010

Aloitteen perustelut:

Voimassaoleva toimeentuloturvalaki jättää kunnille mahdollisuuden tulkita perheen alaikäisen lapsen satunnaisia ansiotuloja (esimerkiksi kesätyötuloja) eri tavalla. Tulkintamahdollisuuksia on kolmenlaisia – ne otetaan huomioon täysimääräisinä, huomioidaan osittain tai jätetään kokonaan huomioimatta. Kaikki tulkinnat ovat lainmukaisia.

Kuntien tulkintojen erilaisuus hämmentää, ja saattaa nuoret eriarvoiseen asemaan asuinpaikasta riippuen. Samalla myös kuntien sisällä nuoret joutuvat eriarvoiseen asemaan. Esimerkiksi Rovaniemellä toimeentulotukea saavan ruokakunnan nuoren kesätyötulo vähentää perheen toimeentulopottia lapsen toimeentulotuen perusosan verran (292 €).

Toimeentulotukilain tulkitseminen kyseisellä tavalla on omiaan vähentämään kannustavuutta nuorten kohdalla. Se edesauttaa passivoitumista, syrjäytymistä ja köyhyyden pitkittymistä sekä periytymistä.

Sosiaaliturvan osalta viimeaikoina on korostettu nimenomaan tarvetta sen kannustavuuden lisäämiseen. Toimeentulotuessa nuorten kohdalla tuo kannustuselementti ei toimi.

Aloitteen sisältö:

Rovaniemi ryhtyy tulkitsemaan toimeentulotukilakia niin, että nuorten vähäisiä loma-ajan ansioita ei oteta lainkaan huomioon perheen toimeentulotukea laskettaessa.

Samalla käynnistetään laaja seurantatutkimus soveltamismuutoksen vaikuttavuudesta. Miten se vaikuttaa nuorten oman elämän rakentamiseen omista lähtökohdista? Miten se vaikuttaa syrjäytymiskehitykseen? Miten se vaikuttaa toimeentulotukiaikojen kestoon? Kuinka tehokkaasti se ehkäisee köyhyyden periytymistä?