Kätevät toimittajat

Tätähän ei nyt pitäisi kirjoittaa, mutta kirjoitan silti. Uhallaki - riskeistä välittämättä. Jos ja kun virkamiehet ovat "Jumalasta seuraavia", niin toimittajien kanssa on vähän sama. Niiden kanssa ei koskaan pitäisi, eikä ainakaan kannattaisi asettua poikkiteloin. Kummankaan kanssa ei hyödytä ryhtyä kilpasille. Virkamies päättää mitä päättää, ja toimittaja toimittaa mitä toimittaa. Näin se menee.

Nyt kuitenkin ärsyttää.  Kansan Tahdon nettiuutisoinnin nopeus aluksi riemastutti. Olivat heti kartalla, ja reagoivat nopeasti. Olin tyytyväinen. Juttu oli pantu verkkoon juuri niin, kuin sen kirjoitin. Eli "Rovaniemi avaa oven suurille toimijoille hoivamarkkinoilla".

Tänään ostikointi painetussa lehdessä kuitenkin nosti ärsytyksen pintaan. Olivat saman jutun nyt otikoineet näin: "Rovaniemi avaa liian kiireellä oven suurille toimijoille hoivamarkkinoilla" (KT 23.5.13). Mitä vajaassa viikossa tapahtui, että itse asia "oven avaaminen" oli muuttunut muotoon  "oven avaaminen liian kiireesti". Kumpiko on jutun juju? Yleensä avaaminen, vai liian kiire sen avaamisessa? Kumpaakos minä jutussa kritisoin - kiirettä vai itse avaamista?

Lukija otsikon perusteella ajattelee, että varmaan hyväksyn oven avaamisen sinänsä, mutta hieman verkkaisempaan tahtiin. Näin ei kuitenkaan ole. Rovaniemellä palvelujen tuottamista ei kannata järjestää niin, että paikallisten palvelumarkkinoiden hyödyntämisen sijaan, koko palvelumarkkinat annetaankin kansallisille ja ylikansallisille yrityksille.

Hitaus tai nopeus eivät ole avaintekijöitä, vaan itse avaus!

Tee työtä, elät pidempään

Lukasin Lapin Kansan alakerran 21.5. 2013 (sivu B2). Se on sen pääkirjoituksen alla, jossa Merja Kyllönen siellä yläkerrassa surkuttelee "että majavatkin rakentavat paremman padon kuin me ihmiset". Kyllöskä viittaa härskisti Talvivaaran selvityksiin, että majavat olisivat ja tietysti ovatkin suurimpia syyllisiä uusiin vuotoihin Talvivaarassa.

Välissä - siinä keskellä - on sitten toimituksen vaatimaton pääkirjoitus "Paikallinen tekijä myös paikallisten etu".  Siinä keskitytään rakennusurakoihin. Niihin, jotka on kasattu niin suuriksi, ettei paikallisten kynnet niihin enään ulotu.

Mutta! Samalla siinä sivuutetaan se tosiseikka, että tämä sama tyyli nyt ulotetaan myös hoiva-alalle. Niihinkään paikallisten kynnet eivät vastaisuudessa kykene. Sama sapluuna - eri toimiala. Oletan, että valtuusto kesäkuussa räväkästi keskustelee näistä linjauksista. Aihetta ainakin on.

Palaan sitten otsikkoon. Sorry ja anteeksi!

Britit ovat näemmä tutkineet, että eläkkeelle siirtyminen olisi vaarallista. Riski sairastua lääkitystä vaativaan sairauteen kasvaisi 60 %:lla. Täähän on ihan hirvee skenaario, jota kaikin keinoin tulisi välttää.

Vapaus näemmä aiheuttaa toimettomuutta. Se johtaa rahapulaan. Mökkihöperyyskin lisääntyy. Ja kaikenkukkuraksi mielenterveysongelmat nostavat päätään.

Onneksi maltoin lukea "alakerran" loppuun saakka. Sisäisen rauhan ja helpotuksen huokauksen tunsin silloin, kun jutussa viitattiin talousalan asiantuntijoihin ja heidän huoliinsa.

Heillä huoli - ei minulla.

Rovaniemi avaa oven suurille toimijoille hoivamarkkinoilla

Kaupunki aikoo ulkoistaa Kairatiimin kotihoidon ja kotisairaanhoidon kokonaisuudessaan yhdelle toimijalle (LR 16.5–13).  Kaavailut herättävät useita kysymyksiä?

Miksi juuri nyt? Kaupungin hoivatyössä on viime syksynä aloitettu kehittämishanke, johon kaikki neljä tiimiä ovat osallistuneet. Siinä omaa työtä on tarkasteltu ja järjestelty työ- ja palvelulähtöisesti.  Tavoitteena on ollut tehostaa omaa toimintaa, ja vähentää ns. ”hukkatyötä” sekä kustannuksia. 

Miksi sen tuloksia ei malteta odottaa? Miten hanke jatkuu tästä eteenpäin, kun yksi tiimi sulautetaan muihin? Miten eri tiimien vakituisten sijaisten käy, kun kolmeen jäljelle jäävään tiimiin siirtyvät Kairatiimin 27 työntekijää?

Miten käy pienille paikallisille hoivayrittäjille? Niiden toimintamahdollisuudet todennäköisesti vähenevät kahta tietä. Pienen resurssit eivät riitä kilpailuun suurten toimijoiden kanssa. Kairatiimi kokonsa johdosta on siten niiden ulottumattomissa. Toisaalta muissakin tiimeissä ulkoisten palvelujen käyttöä järjestelyllä on ainakin aikomus vähentää. Sitäkin kautta toimintamahdollisuudet pienenevät. Rovaniemi saa uuden ja turhan kolhun yrittäjämyönteisenä kaupunkina. Tehdään niin suuria hankintakokonaisuuksia, että omien yritysten rahkeet eivät yksinkertaisesti riitä. Onko tällainen hankintapolitiikka aluetalouden kannalta järkevää?

Paikallisten palvelumarkkinoiden hyödyntämisen sijaan luodaankin monopolimarkkinat, joissa pärjäävät vain kansalliset ja ylikansalliset toimijat. Niillä on resursseja ottaa takkiin bisneksen haltuunottovaiheessa, ja päästä rahastamaan myöhemmin. Kun ulkoistaminen tehdään näin suurena kokonaisuutena, pääsee vain riittävän suuri toimija valmiiksi katettuun ”illallispöytään”.

Kesäkuun valtuuston käsittelyyn on tulossa palveluhankintastrategia. Miksi tämän osalta ei odoteta, millaisia linjauksia valtuusto tuolloin tekee, ja edetä sitten niiden strategisten linjausten mukaisesti?

KumminKaimanSiskonPojalle räätälöity työpaikka

Lapissa menneinä aikoina kunnan työpaikat olivat ikiaikaisen nautintaoikeuden perusteella aina kuuluneet ja varattu paikallisten mahtisukujen vesoille. Uskonveljeys ja -sisaruus sekä keskustapuolueen jäsenkirja olivat lisävakuutena kunnan kapeaan leipään ja elinikäiseen varaukseen. Verokirjan on voinut kiikuttaa kunnankamreerille samalla, kun on saanut tutkintotodistuksen. Kommunistien ja saamelaisten kurmuuttaminen työnhakukysymyksessä lisäsi tuon nautintaoikeuden makeutta entisestään. Huolehtikoon omiensa työnhausta omissa kunnissaan, mutta ei täällä.

Jätin viime valtuuston kokouksessa aloitteen "Nimettömän työnhaun" - kokeilusta Rovaniemen kaupungin rekrytoinnissa. Kyse on nimenomaan kokeilusta, ja siitä, että Lapissa juuri Rovaniemi ottaisi tässä suunnan näyttäjän roolin. 

Nyt minua on jo pari päivää jurppinut, hämmästyttänyt, ja jopa ärsyttänyt aloitteeni saama torjuva vastaanotto. Millaisen vastaanoton olisin saanut, jos aloitteessani olisin esittänyt, että hankittaisiin  "rekrytointirobotti" seulomaan työnhakijat? 

Siksi, ketään loukkaamatta koen, että minun on nyt kirjoitettava tämä julkisesti auki. En todellakaan usko, että vastaväittäjäni olisivat todella sitä mieltä, ettei yhdenvertaisuutta työnhaussa tulisi edistää ja siinä syrjintää vähentää.

Saksassa joku ihmeen Edathiparambili valittiin vesilaitoksen johtoon. Miten hän pystyi ohittamaan Myllerit ja Möllerit? Eihän tuollainen nimi takaa lainkaan osaamista. Tuskin on edes aito saksalainen? On se mahdollista silloin, kun juuri osaamiseen, koulutukseen ja työhistoriaan pannaan pääpaino.

Taloussanomissa oli juttu EU-komission keskustelutilaisuudesta. Jutun mukaan työsyrjintä itse työpaikoilla olisi vähentynyt, mutta samalla työnhaussa erikoinen ihmisiä suodattava valikointi vastaavasti lisääntyisi. Perinteisten syrjittävien lisäksi työmarkkinoille on nyt ilmaantunut uusi sekalainen syrjittävien joukko. 

On syntynyt syrjijän markkinat, ja valikoima on herkullisen laaja. Ei tarvitse enään keskittyä kapeaan syrjintätarjontaan. On homoa ja lesboa, maan- ja eläinten ystävää, erivärisiä tummia läheltä ja kaukaa. Kielivalikoimakin on ihailtavasti monipuolistunut. Sitten on näitä kotoperäisiä syrjittäviä - liian nuoria ja liian vanhoja, äideiksi aikovia ja jo mummoikäisiä, yli viisikymppisiä ja alle kaksivitosia... jne. 

"Tupolovin veljesten" kikkelikorttikauden  pelkästä tasa-arvo "feministien" vähättelyn ja syrjimisen työmarkkina-ajasta on päästy aivan uudelle tasolle.

Minusta on erinomaista, että Helsinki on nyt ensimmäisenä kokeillut anonyymiä työnhakua nuorisoasiainkeskuksen projektipäällikön valinnassa. 

Minusta on hyvä, että Espoon Vihreiden piiristä on jätetty aloite anonyymistä työnhausta. 

Minusta on hyvä, että Tampereen Demarit ovat olleet asiassa aloitteellisia.

Minusta on hyvä, että Kuopiossa on jätetty vastaava aloite.

Minusta on hyvä, että Demarinuoret esittävät käyttöönoton laajentamista koko julkiselle sektorille.

Onko asia outo ja uusi? -  "nimetön työnhaku" ei ole lainkaan tavaton ja outo rekrytointitapa, etteikö sitä voisi ainakin kokeilla - Myös Lapissa ja Rovaniemellä.

Nimetön työnhaku kokeiluun Rovaniemellä

ALOITTEEN SISÄLTÖ:

Esitin valtuustoaloitteessa, että Rovaniemen kaupunki käynnistäisi kokeilun ”nimettömästä työnhausta” rekrytoinneissaan.

Nimetöntä työnhakua voidaan aluksi kokeilla tietyissä rajatuissa rekrytoinneissa. Saadun kokemuksen perusteella nimetöntä työnhakua voidaan laajentaa koskemaan koko rekrytointia, tai rajata se koskemaan vain tietynlaisia rekrytointeja.

ALOITTEEN PERUSTELUT:

Anonyymissä työnhakuprosessissa hakemuksista poistetaan hakijan henkilökohtainen tausta: nimi, osoite, ikä, sukupuoli, syntymäpaikka, siviilisääty, perhetiedot ja kansalaisuus. Menettely lisää hakijoiden tasa-arvoista ja yhdenmukaista kohtelua. Samalla se korostaa hakijan osaamisen merkitystä henkilön taustan sijaan.

Suomessa Helsingin kaupunki kokeili ensimmäisenä nimetöntä työnhakua nuorisoasiainkeskuksen projektipäällikön valinnassa. Kokeilun tulokset olivat ”positiiviset”. Vastaavia aloitteita on jätetty ainakin Tampereella, Kuopiossa ja Espoossa.

Nimetöntä työnhakua on vapaaehtoisuuden pohjalta kokeiltu useissa Euroopan maissa. Niissä sen on todettu vähentäneen syrjintää työnhaussa. Lailla anonyymi työnhaku on säädetty velvoittavaksi tietyissä työnhauissa mm. Ranskassa ja Belgiassa.

Valtuuston kokouksessa 6.5.2013