maanantai 8. marraskuuta 2010

Vastaukseni MTK:n Lapin “Jänkäviestiin”

 1. Oletko tutustunut aiemmin MTK:n vaaliohjelmaan?

Ohjelmaan en ole aiemmin tutustunut, joten kiitti vinkistä. Kiusaus
olisi tietysti lukea vaaliohjelma ja antaa halutut vastaukset. Tai sitten tarkistaa, mitä Vasemmistoliitto on ohjelmissaan linjannut. Nyt kuitenkin linjaan omasta päästäni.

2. Mitä maatalouden kansallisille tukijärjestelmille pitäisi
mielestäsi tehdä?

Tukijärjestelmät ovat tarpeellisia. Niiden kansallisella kohdentami-sella suomalaisen maatalouden vahvuuksia ja kulttuurille ominaisia piirteitä voidaan vahvistaa. En pidä järkevänä, että suomalaista maataloutta kehitetään suuryksiköiden ja teollisuusmaisen tuotan-non suuntaan.

Perhemuotoisen maatalouden harjoittamiseen täytyisi tukea osoittaa tarveharkintaisesti enemmän, ja vähentää tukien automaatiota. Kansallisilla tuilla täytyisi myös tehokkaammin kyetä tasaamaan eri maatalouden harjoittamismuotojen eriarvoistumiskehitystä. Maaseu-dun elinvoimaisuus on Suomessa keskeisesti riippuvainen maatalou-den harjoittamisedellytysten turvaamisesta.

3. Tarvitseeko Suomi kansallista ruokastrategiaa?

Kyllä tarvitsee, ja keskeinen osa ruokahuollosta ja -varmuudesta on pidettävä omassa päätösvallassa. En pidä oikeana kehitystä, jossa maataloustuotanto Suomessa supistuu ja lakkaa, koska tuotteiden jalostus on siirtynyt ulkomaiseen omistukseen (sokeri).

Ei pelkästään tuotanto, vaan myös jalostusketju on oleellinen osa ruokahuoltoa. Esim. Tornion Lapin Kullan tehtaan sulkeminen johti ”Arpelan Mansikin” rehunsaantivaikeuksiin. Jouduttiin korvaamaan kalliimmalla.

4. Millaisena näet suomalaisen maatalousyrittäjän aseman tänään?

Maatalousyrittäjän aseman näkee ja kokee selvästi vain suomalainen maatalousyrittäjä itse. Minä voin vain kuvitella sen.

Oletan maatalousyrittäjien odottavan pitkäjänteisempää maatalous-politiikkaa, joka vakaudessaan ja jatkuvuudessaan muodostaisi hyvän pohjan, jolla yksittäinen maatalousyrittäjä tekee omia yritys-kohtaisia investointejaan, suuntautumisvalintoja ja muita ratkaisuja. Nyt näen, että näin ei ole. Maatalouteen tehtävät investoinnit suuruudeltaan ja kestoltaan edellyttävät kestävämpää luottamusta jatkuvuuteen.

5. Minkälaisilla energiaratkaisuilla Suomen tavoitteet sähköntuotannon omavaraisuudesta ja EU:n ilmastovelvoitteiden
täyttämisestä mielestäsi ratkaistaan?

Energiantuotannossa Suomessa tehtiin perustavanlaatuinen valinta päätettäessä kahdesta uudesta ydinvoimaluvasta. Simoa sijoitus-paikkana pidän Lapin kannalta hyvänä.

Ydinvoimaan liittyvät kuitenkin ongelmansa ja riskinsä. Sen kilpailukyky tulee heikkenemään tulevaisuudessa uusien energian tuotantomuotojen vallatessa alaa. Vesivoimassa on vielä käyttä-mättömiä mahdollisuuksia, myös Lapissa.

Uusiutuvien energian tuotantomuotojen lisäämiseen panostaminen on ilmastotavoitteiden kannalta järkevää. Tuuli-, bio- yms. ratkaisut ovat tänä päivänä marginaalisia, mutta tulevaisuudessa merkittäviä, johon olisi panostettava.

Energiaratkaisut eivät kuitenkaan ole vain tuottamiskysymyksiä, vaan toinen puoli on tehokkuus ja säästämiskysymyksiä. Tekniikan kehittyminen mahdollistaa ”energiasyöppöjen”, korvaamisen energiaa säästävillä tavoilla tuotannossa, asumisessa, liikkumisessa yms.

Ei kommentteja: