maanantai 27. syyskuuta 2010

Edelleenkin outo palkitsemisjärjestelmä

KAS:n (ent. Kunta-Asunnot) uusii asukkaiden palkitsemisjärjestelmänsä. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön 1.1.2011. Asukkaat ovat vanhan järjestelmän mukaan voineet hyödyntää palkitsemisjärjestelmää ensin kolmen ja sitten viiden vuoden hyvän asumisen jälkeen. Kaikilta asukkailta on vuokran yhteydessä peritty tuon järjestelmän rahoittamista. Vuoden 2009 vuokrankorotuksessa palkitsemisjärjestelmän osuus oli 2%, eli 20 snt/asm/kuukausi. 

Missä määrin kerättyjä varoja on palautunut palkitsemisissa asukkaille takaisin, ja paljonko on jäänyt yhtiön kassaan käyttämättä? Siitä olisi hyvä saada tietoa ja lukuja. Kuinka moni tosiasiallisesti pääsi hyödyntämään hyvää asumistaan, ja kuinka paljon yhtiöltä siihen meni euroja? Itse olen aiemminkin kritisoinut tätä asukkaiden itse rahoittamaa palkitsemisjärjestelmää, joka oli taannoin yhtenä perusteluna vuokrien nostossa.

Toimitusjohtaja Kalervo Haverinen (UR 17.9.10) perustelee uuteen järjestelmään siirtymisen tarvetta sillä, että vanhan järjestelmän todellinen hyöty ei tullutkaan itse asukkaille, vaan se valui yhteiskunnan pohjattomaan kassaan. Uusi järjestelmä ei tuota tilannetta tule oleellisesti muuttamaan. Koska “osa asukkaista saa asumis- ja/tai toimeentulotukea”, lasketaan uudenkin palkitsemisjärjestelmän mukainen vuokravakuuden palautus taloudelle sen kuukauden tuloksi, jolloin se maksetaan. Eli jälleen tukea leikataan palautusta vastaavalla määrällä. Asukkaan kannalta se on edelleen nollasummapeliä.

KAS asunnoissa vuokralaisten vaihtuvuus on noin 30 % tasolla vuosittain. Tuota vaihtuvuutta voidaan vähentää esim. ottamalla käyttöön Ruotsissa käytössä oleva huoneistokohtainen remontti- ja kunnostusrahasto. Siellä vuokran yhteydessä kerätään juuri sitä huoneistoa koskeva rahasto, jonka käytöstä päättää kulloinenkin asukas itse. Muuton yhteydessä mukaansa sitä ei saa, vaan se jää huoneistoon seuraavan asukkaan käytettäväksi. Järjestelmä kannustaisi vastuulliseen, hyvään ja pitkäaikaiseen asumiseen. Se on läpinäkyvämpää, kuin vuosittain talousarvioon sisältyvät parveke- tai piharemonttien määrärahat – niitä remontteja ei vain näy ja kuulu.
Lähetä kommentti