Valtion alueellistamisohjelman mukaisesti Rovaniemelle sijoitettu HALTIK tarvitsee uudet toimitilat. Rakennuttajana toimii Senaatti-kiinteistöt, ja urakoitsijana Skanska Oy. Valionrannan kylpylähotellin toteutuksen kilpailun voitti Arina yhteistyökumppaninaan Skanska. Rakentamista odotellaan. Inarin Saamelaiskulttuurikeskuksen tilaajana on Senaattikiinteistöt. Onko myös sinne edullista rahdata työvoima Virosta, ja ottaa paikallisilta rakennustyömiehiltä jo nyt valmiiksi työkalupakit kaniin?
Skanskan perustelut virolaistyövoiman käytölle HALTIKIn työmaalla eivät vakuuta. Missään nimessähän kyse ei tietystikään ole rahasta – työvoimakustannuksista. Lapin 1071 (Rovaniemen 392) työttömän rakennustyöläisen joukosta Skanska ei löytänyt osaavaa henkilöstöä, jonka työn jälki tyydyttäisi, ja joka jo osaisi yhtiön työtavat valmiiksi. Sellainen porukka löytyi virolaisen Skanska EMV:n listoilta. Onko Skanskan johdon lähinäössä parantamisen varaa? Kauas näki paremmin kuin lähelle!
Kuinka Skanskan perusteluja tulisi lukea? Aikataulullisesti vaativaan urakkaan lappilainen työvoima ei ilmeisesti ole ammatillisesti riittävän osaavaa ja rakennustyön jäljessäkin olisi huomautettavaa. Poikkeavatkohan Skanskan työtavat muiden rakennusfirmojen työtavoista niin oleellisesti, että lappilaista rakennustyövoimaa täytyisi niihin erityisesti kurssittaa? Tai voihan Lapin rakennusväki tehdä ekskursiomatkan Viroon tutustumaan oikeisiin työtapoihin ja hyvään rakennusjälkeen. Työvoimatoimistolta saa varmaan matkalle tukea.
Täytyisikö Lapissa nyt pikaisesti käynnistää “aputyömieskursseja” työvoimapoliittisena koulutuksena, jotta paikallinen väkikin saisi jotain puuhasteltavaa? Ainakin aputellinkejä voisi jo joutessaan ryhtyä nikkaroimaan, jotta ylettyisi naulaamaan lattialistoja paikalleen. Aiheesta Lapin rakennusväki on nyt närkästynyt. En usko, että tämä jää vaille vastatoimia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti