perjantai 26. maaliskuuta 2010

AHNEIMMAT KAUHISTELEVAT ENSIMMÄISINÄ

Ahtaajien lakko oli ja meni. Päälle vielä ulosmarssit satamista, joilla protestoitiin rikkurityövoiman käyttöä (on yhtä kuin - lakon murtamisyritys). Vikkelimmät keksivät innovaatiohuumassaan käsitteen ”facebook-ahtaaja”. Tuotteistaminen käyntiin, ja ”facebook firma” pystyyn – kuka tarttee? Pikakurssin käyneet o.t.o. (oman työn ohella) periaatteella työkuntoisina ja motivoituneina töihin. Työnantajan ei edes kannata kysyä – mikä motivoi? Kahvitauko on ainut kynnyskysymys.

EK kauhistelee – tappiot sadoissa miljoonissa päivää kohden. Suomen maine menee luotettavana tavarantoimittajana. Yhteistyökumppanit kaikkoavat, ja maailmanloppu tulee. Avainryhmien lakkoilu on saatava kuriin! Pääministeri yhtyy vaatimukseen.

Arlan suomalaisten sopimustuottajien maito vallannut tutun maitohyllyn lähikaupassa. Missä minun Valion maitoni on? Puolassa valmistettu Turun Sinappi sentään entisellä paikalla, ja tutulla nimellä. Heinekenin omistama ja Lahteen siirtyvä Lapin Kulta – se ei pääministeriä liikuta. Zero Coca Cola muistuttaa pääministeriä Intian vierailusta, jossa hän kävi vihkimässä suomalaisen tehtaan. Mutta Suomessa avainryhmien lakko-oikeuteen on puututtava. Lakkoasetta käytetään nyt väärin!

Ahneutta ei ole sopia asfalttikartellista, joka kuppaa kunnilta 700 miljoonaa euroa ylihintaa! Yhteisestä kassasta bisnestä – eihän ole väärin, eihän. Ahneutta ei ole sekään, että Saksalta nostetaan investointiavustukset, ja siirretään tehdas Bochumista Romaniaan. Rahalla, ja sillä muutosturvalla Nokia sen hoiti. Ahneutta ei ole sekään, että Argentiinan ja Uruguain rajajoen varrelle järjestellään sellutehdas. Ympäristö on siellä – ei täällä. Ahneutta ei ole sekään, että sademetsiä muutetaan selluviljelmiksi, ja entiset maatyöläiset karkotetaan plantaasin reunalle telttakyliinsä toimeentulo riistettynä odottamaan almuja. Se on bisnestä globaalissa maailmassa.

Maine ei mene kännyköiden särkemisestä, ei mielenosoituksista rajajoella, ei kartellinvastaisista oikeudenkäynneistä, ei hökkelirivistöstä sellupellon varrella. Maine menee siitä, jos pääministeri ei löydä kantakaupastaan tutulta paikalta Valion maitoa. Maine menee myös siitä, jos suomalainen työväki hiukankin katsoo työehtojensa perään.

Jotenkin – lievästi sanottuna – haiskahtaa tarkoitushakuiselta!
Lähetä kommentti