Miten kuuntelisi asukkaita ja loisi osallistumisväyliä?

Rovaniemen kaupunki järjesti 2.5.–12 "Keskustan suuralueen asukkaiden kuulemistilaisuuden". Aiemmin valtuustossa oli linjattu, että kaikille kuudelle palvelukylien alueelle perustetaan aluelautakunnat. Saman periaatteen mukaan, kuin Ylä-Kemijoella. Miten asia järjestettäisiin keskikaupungin suuralueella?

Aluelautakuntamalli ei mielestäni sellaisenaan ole siirrettävissä keskikaupungin suuralueelle. Jotenkin ydinkaupungin ja kaupunginosien asukkaiden ääntä olisi kuitenkin kuultava, osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia parannettava. 

Asukastoiminta on vapaata ja avointa kansalaistoimintaa, eikä siten ole siirrettävissä kaupungin luottamusorganisaation jatkoksi. Onko kumppanuudessa ja verkottumisessa vastaus? Mielestäni on.

Keskustan alueella toimii asukas- ja omakotiyhdistyksiä. Niiden toiminnan vilkkaus, aktiivien määrä, jäsenmäärät ja toimintamuodot vaihtelevat. Osa panostaa suoraan vaikuttamiseen kaupungin hallintoon, ja erilaisten kehittämishankkeiden toteuttamiseen. Osalla päämuotona on tilaisuuksien, tempausten ja harrastustoiminnan järjestäminen. Muutamalla on kiinteä toimipiste, palkattu vastuuhenkilö ja työllistämistoimintaa. Valtaosalla näin ei kuitenkaan ole. Asukasyhdistysten toimintaresurssien välinen ero on siten huomattava. 

Rovaniemen asuntomessujen aikaan kaupunki panosti tuntuvasti Ounasrinteen alueen viihtyisyyteen. Alue oli myös yhtenä messukohteena. Samanaikaisesti asukasyhdistystoiminta eli voimakasta kehitys- ja nousuvaihettaan. Toiminta oli monipuolista, ja uusia mahdollisuuksia löydettiin jatkuvasti.

Sittemmin kaupungin panostus on vähentynyt, ja samalla asukastoiminta hiipunut. Kumppanuudella, panostuksella ja asukkaiden aktiivisuudella näyttää siten olevan kohtalonyhteys. Asukastoiminnalla ei yksinään ole voimavaroja vastata alueen ongelmiin, ja löytää kehittämistarpeita, jos kumppani "vetäytyy" alueelta. 

Ounasrinteellä on monta eri toimijaa. Asukasyhdistyksen lisäksi Ounasrinteen kappeli, Ounasrinteen kirjasto, KAS ja VVO asuntojen asukastoimikunnat ja Ounarin Nuoret (vailla nuorisotiloja). Harmillinen asia on, että niiden toiminta ei nykyisellään kohtaa toisiaan. Kukin toimija puuhaa tahollaan omaa sarkaansa. Tiedottaa siitä omia erillisiä kanaviaan käyttäen. Yhteinen alueellinen tiedottaminen puuttuu. Alueen eri toimijoiden yhteistyön tiivistäminen on siten mahdollista ja tarpeellista. 

Kaupungin mukanaolo kumppanina ja tuon yhteistyön tiivistämisen "suojelijana" saattaa toiminnan aivan eri tasolle kaikkien hyödyksi. Sillä olisi selvästi myös vahvistava vaikutus kunkin toimijan työn tuloksellisuuteen

Ounasrinteen asukasyhdistyksellä on yhteinen "asukastupa" KAS asuntojen asukastoimikuntien kanssa. Sen käyttö on kuitenkin aivan turhan vähäistä. Monet eivät edes tiedä sen olemassaolosta. Samoin VVO:lla ja KAS asunnoilla on omia asukkaiden käytössä olevia kerho- ja harrastustilojaan. Kuinka aktiivisessa käytössä ne ovat ja miten laajasti niistä tiedetään?

Jotta asukastoiminnasta tulisi todellinen osallistumis- ja vaikuttamiskanava, niiden toimintaresurssien turvaamiseen tarvitaan tuntuvaa kaupungin panostuksen lisäämistä. 220 euron vuotuinen toimintatuki, ja viidelläkymmenellä prosentilla pienennetty kohdeavustus ovat aika hataria pohjia ponnistaa ja järjestää yhtään mitään.

Oulun kaupunki panostaa Rovaniemeä huomattavasti enemmän asukastoimintaan, ja toiminta on koordinoidumpaa. Oulun kaupungin alueella toimii neljätoista asukastupaa. Jokaisella suuralueella toimii kaikille avoin yhteistyöryhmä. Tähän suuntaan Rovaniemelläkin asukkaiden kuulemis-, vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia tulisi kehittää.

Puoluepolitiikka ei kuulu asukastoimintaan - kriittisyys kuuluu. Pidän itse asukastoiminnan menestymisen kannalta tärkeänä, että sitä ei alisteta kenenkään polittisen uran ponnahduslaudaksi tai puoluepoliittiseksi käsikassaraksi. Toiminnassa täytyy pyrkiä päinvastaiseen suuntaan. Yhdistää eri tavoin ajattelevien ihmisten tarmo alueen yhteiseksi hyväksi.