keskiviikko 20. huhtikuuta 2011

Onko vaalien jälkeistä elämää?

Lapissa muistini mukaan oli 114 ehdokasta, joista vain seitsemän valittiin edustamaan lappilaista näkemystä sinne Arkadianmäelle. Oma äänisaaliini ei täyttänyt edes omia odotuksiani. Ilman tarkistusta 296 ääntä, josta nöyrimmät kiitokset äänestäjille ja tukijoille. Nyt pohdin tarvinneeko tuota edes tarkistaa. Puolueen tulos - NYT - oli todellinen pettymys, mutta siitä toipuu, kun harkitsee ja punnitsee.

Onko numero 54 kohdallani kohtalon numero? Olen syntynyt vuonna 54. Numeroni vaaleissa oli 54. Sijoituin Lapissa 54 sijalle 114:stä ehdokkaasta. Pelleileekö kohtalo kanssani? Sentään äänisaaliin jätti tuon jekkuilun ulkopuolelle.

Vastako olisin ollut masiksessa, jos olisin sijoittanut 54 (tuhatta) euroa, saanut 54 ääntä ja ollut sijalla 54. Siinä sitä vasta masiksen aineksia olisi ollut. Nyt niin ei käynyt. Kampanjani oli maltillinen, niukka ja tyylikäs, joskin tehoton. Vissiin sitten pikkusievä, joka ei oikein puhutellut. Mutta olkoon sitten niin. Siihen ei kuole.

Jos on häviäjillä hankalaa, niin on myös voittajilla. Häviäjä on tietysti se, joka ei tule valituksi (yleisen käsityksen mukaan), vaikka ilman häntä ei niitä voittajiakaan olisi, joille häviäjä häviää. Voittajia ei ole ilman häviäjää. Mikä lienee aika kiva kohtalonyhteys.

Vaalien paradoksi on siinä, että niitä häviäjiä on rutkasti enemmän kuin voittajia (Lapissa 107/7 ). Häviäjällä on selittelyn taakka. Voittajalla taakkana on, mitä hän sillä voitollaan tekee? Häviäjiä on sekä voittajien, että häviäjien puolella. Media nostaa esiin vain voittajat, jos häviäjä ei ole aiempi voittaja. Asiaa auttaa se, jos aiemman voittajan nimi on Paavo Väyrynen. Siitä kirjotetaan, mutta siitä tuntemattomasta Väyrysestä ei, vaikka hänkin on vilpitön suomalainen Väyrynen tai pottukonsultti Korhonen.

Äänestäjä on tässä voittajien ja häviäjien kohdalla kuninkaantekijä. Voittaako hän, jos menee voittajan puolelle, ja häviää, jos menee häviäjän puolelle? Väitän, että sen näkee vasta neljän vuoden päästä tai sen kuluessa. Tietysti hallitusneuvottelut ovat nyt siinä välissä, joista voi päätellä, kummallako puolella äänestäjän ääni on?

Siitä syntyy paremmin uutta ja eteenpäin vievää, kun häviää porukassa. Henkilökohtaisesti koetut häviöt synnyttävät vain katkeria henkilökohtaisia purkauksia. Yhdessä on menestytty ja yhdessä hävitty - näin se vaan on.

Vaaleihin ei kuole!
Lähetä kommentti