ILMAINEN JOUKKOLIIKENTEEN KÄYTTÖ LASTENVAUNUJEN KANSSA MATKUSTAVILLE

Aloite: Lastenvaunujen kanssa matkustaville vanhemmille joukkoliikenteen käyttö tehdään maksuttomaksi Rovaniemellä.

Perustelut: Lastenvaunujen kanssa kulkeminen joukkoliikennettä hyväksikäyttäen vaatii melkoista viitseliäisyyttä ja ponnistusta vanhemmilta. Matkan maksaminen ja vaunujen jättö bussin keskiosaan yksinään on samalla liikenne- ja muun turvallisuuden kannalta arveluttavaa. Erityisesti ruuhka-aikoina se korostuu.

Vaunujen ja pienten lasten kanssa liikkuminen edellyttää turhaan lapsiperheitä hankkimaan ns. kauppa-auton, kun ilmainen bussiliikenne korvaisi tuon tarpeen. Samalla se helpottaisi keskustan pysäköintiongelmia.

Monessa kaupungissa lastenvaunujen kanssa kulkevilla on ilmainen joukkoliikenteen käyttömahdollisuus. Käytäntö on hyväksi koettu joukkoliikenteen ja asukkaiden keskuudessa.

Syntyvyys ja pienten lasten määrä kasvaa Rovaniemellä. Kaupungin on aika vastata lapsiperheiden tarpeisiin, ja ottaa tuo muualla hyväksi koettu käytäntö myös täällä käytännöksi.

Kaupunginaltuuston kokous

8.10.2012

Jaakko Portti

Rovaniemi EI poista terveyskeskusmaksua!

Tein valtuuston kokouksessa (16.4.2012) aloitteen, että Rovaniemi poistaisi terveyskeskusmaksun vuoden 2013 alusta lähtien.

Tässä aloitteeni:

Eri väestöryhmien terveyserojen kaventamiseksi Rovaniemen kaupunki poistaa terveyskeskusmaksun ensi vuoden (2013) alusta lähtien.

Maksun poiston kuintataloudelliset vaikutukset selvitetään vuoden 2013 talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelun yhteydessä.

Maksun poistamisesta päätetään talousarvion hyväksymisen yhteydessä.

Poiston vaikuttavuutta terveyserojen kaventumiseen seurataan vuosittain.

Tässä perustelut:

Terveyserot ovat kasvaneet merkittävästi eri väestöryhmien kesken. Maksun poisto on tehokas keino vaikuttaa heikoimmassa asemassa olevien terveystilanteeseen.

Ihmisten sosiaalinen ja taloudellinen tausta (lompakon paksuus) määrittelee liiaksi ihmisten terveyttä, eikä se ole tervettä.

Terveyskeskusmaksulla on myös ihmisiä eriarvoistava vaikutus.  Esim. työterveyshuollon käyttäjillä näitä maksuja ei ole.

Terveyskeskusmaksut menevät usein myös perintään, josta seuraa ainoastaan lisäkuluja ja taloudellisia vaikeuksia. Järkevää ei ole sekään, että terveyskeskusmaksujen maksamiseen joudutaan usein hakemaan toimeentulotukea tai kirkon diakonian tukea.

Terveyskeskusmaksuja on perusteltu tarpeella vähentää niin sanottuja turhia terveyskeskuskäyntejä. Tuo perustelu ei nykyvalossa ole ajankohtainen. Maksulla on päinvastainen – karkottava - vaikutus. Ovea ei avata, vaikka tarvetta olisi.

Ollaanko terveyspalvelujen osalta tulevaisuudessa ajautumassa tilanteeseen, jossa täytyisi kehitellä etsivää terveystyötä. Jotta löydettäisiin ne, joiden niitä palveluja tulisi todella käyttää. Jopa turhien käyntien uhallakin.

Perusturvalautakunta 28.8.2012

Ylilääkäri Markku Oinaala

Terveyskeskusmaksuja kertyi vuonna 2011 yhteensä 588 548 €. Alla olevasta taulukosta näkyvät useamman vuoden seurantatiedot ja lisäksi perinnässä olevat terveyskeskusmaksut.

Terveyskeskusmaksut vuosilta 2008 – 2011 ja talousarvio 2012:

Terveyskeskusmaksut (3220): 

2008Toteuma 442.235 €

2009 Toteuma 511.758 €

2010 Toteuma 569.929 €

2011 Toteuma 588.548 €

2012 Budjetti 841.000€

Perinnässä/avoimet tk-maksut:

vuodelta 2010                              15 910,12 €       2,8 % tk-maksuista vuodelta 2010

vuodelta 2011                              54 812,81 €       9,3 % tk-maksuista vuodelta 2011

vuodelta 2012                                9 529,73 €

On aivan tosi, että työterveyshuollon kautta työelämässä mukana olevat ovat tietyllä tavalla paremmassa asemassa kuin tavallisia terveyskeskuspalveluita käyttävät. Asiaa on pohdittu palveluiden rahoitusta ja järjestämistä pohtivassa ministeriön työryhmässäkin. Kuitenkaan tältä osin ei tulle rahoituksessa tapahtumaan muutoksia. On vaikea sanoa, vaikuttaako terveyskeskusmaksu terveyseroihin. Varmasti suurempi vaikutus on monilla muilla yhteiskunnallisilla päätöksillä.

Parhaillaan tutkitaan myös terveyskioskivaihtoehtoa. kioski palvelisi matalan kynnyksen palvelupisteenä, ilman maksua. Ko. kioskit sijoitetaan yleensä kauppakeskuksiin. Tällöin ne ovat helposti asioivien tavoitettavissa. Toisaalta tarjottavat palvelut ovat rajoitetut.

Terveyskeskusmaksujen vuosittainen kertymä on kuitenkin merkittävä kuntatalouden tilan huomioon ottaen, josta syystä maksujen poistamista ei voi pitää perusteltuna.

Esitän, että perusturvalautakunta ei poista terveyskeskusmaksua, vaan maksu kerätään aiemman periaatteen ja tason mukaisena.

Esitys    Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä:

Perusturvalautakunta hyväksyy valmistelijan selvityksen valtuustoaloitteeseen terveyskeskusmaksun poistamisesta, ja antaa sen vastauksenaan aloitteentekijälle.

Päätös  Perusturvalautakunta päätti siirtää asian käsittelyn seuraavaan kokoukseen.

--------------------

Perusturvalautakunta 25.9.2012:

Esitys    Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä:

Perusturvalautakunta hyväksyy valmistelijan selvityksen valtuustoaloitteeseen terveyskeskusmaksun poistamisesta, ja antaa sen vastauksenaan aloitteentekijälle.

Kuinka moni lukijoista löysi vastauksesta aloitteen kuntataloudelliset vaikutukset osion? En minä ainakaan. Vuosittainen bruttokertymä, ja perintään menneet maksut, tuskin täyttävät kuntataloudellisten vaikutusten kriteerejä.

Missä ovat luvut nettotuotoista? Siis niistä numeroista, mitä viivan alle jää. Tulo menon kohdalle, ja päinvastoin, vasta antaa todellisen näytön toiminnan numerollisesta kannattavuudesta.

Kun nyt Rovaniemelläkin huudetaan oikealta laidalta välttämättömistä rakenteellisista uudistuksista niissä palveluissa. Minä täältä vasemmalta kyllä samalla peräänkuulutan rakenteellisia uudistuksia näihin kustannusten laskentatapaan, jotta "taskukohtaisista kustannuksista" edettäisiin "kokonaisvaltaiseen arviointiin".

Tässä entisen peruspalveluministerin puheenvuoro samaan asiaan.
Tässä Kuluttajaliiton Kuluttajaparlamentin kanta samaan asiaan.

Mielenkiintoinen ja "rajusti uudistunut" ehdokaslista

Sitä on laadittu. Sitä on pähkälty. Koottu, parsittu, karsittu ja kasattu. Yksissätuumin, ja osin jopa eri askelin. Päivitetty ja jätetty päivittämättä. Unohdettu ja taas muistettu. Ja jälleen päivitetty yhdessä laadituksi.

Kaikki pitäisi huomioida. Halukkaat ja haluttomat. Entiset- ja uudet ehdokkaat. Erikseen kysyttävät, ja "senkun kysyy vaan" ehdokkaat. Nuoret, naiset, eläkeläiset ja työssäkäyvät ja työtä vailla olevat. Kaikki kyläsuunnat, ja jokien valuma-alueet huomioiden. Mitään ja ketään unohtamatta. Ompa vaikea, miltei mahdoton tehtävä.

Kun ketään ei saisi loukata ja jättää vaille huomiota, niin jopa on todella tenkkapoo! Kun pitäisi osata lähestyä oikein. Miten? Aina ei osaa.

Ajoissa jo keväällä tieysti ryhdyttiin sitä listaa laatimaan. Ainut harmilinen puoli siinä oli vain se, että ketä se silloin kiinnosti. Puutarha, kasvimaa ja mökki kiinnosti, mutta ei ne syksyiset valinnat.

Keskikesällä joka pirun iikka on piilossa mökillä, ulkomailla, kalassa, tuttavan mökillä häiriköimässä, marjamettäillä jne... Mutta kukaan ei tyrkyllä ehdokaslistalle. Kasaaja on yksin listoinensa, ja tuhlaa kesänsä. Muut odottivat jo syksyä. Onko sitä kysytty? Onko se huomioitu? Onko sille soitettu? Jne..Soitot kiihtyvät , mitä lähemmäs listan luovutuspäivä lähestyy.

Viime tipan ihmisiä ovat näköjään muutkin, kuin tämän blogin pitäjä.

Pirun hyvä siitä tuli, ja yksissätuumin sitä koottiin. Mistä olen hyvilläni? Ainakin siitä, että vuoden 2008 ehdokaslistasta menimme yli. Viimeksi ehdokkaita oli 44. Nyt on enemmän. Määrää en pane, koska lopullista listaa en vielä tiedä.

Mielenkiintoinen piirre ehdokasasettelussa oli myös, se että monet ilmoittivat kiinnostuksensa netin, viestien, puhelimen kautta oma-aloitteisesti. Kysyä ei tarvinnut? Eikä varmaan olisi edes hoksattu. 

En liioittele tai valehtele yhtään kun totean, että Rovaniemen Vasemmiston ehdokaslista on nuorentunut ja uudistunut rajusti (tämä on oikea ilmaisu). Aika omituinen piirree "iltaruskon puolueelle". Samalla se on varsin monipuolinen. Naisehdokkaita on noin 18. Nuoria alle 35 vuotiaita on 18. Alle kolmekymppisiä on 14. Uusia ehdokkaita on 28, eli yli puolet koko ehdokasjoukosta. 

Ehdokaskoostumusta kuvaa hyvin Anssi Kelan kappale "Luokkakokous 1972" - Tätä kaikkea  löytyy myös ehdokasjoukosta.

Voidaanko Rovaniemellä pitää kunnallisvaaleja lainkaan?

Puolueet ja valitsijayhdistykset ovat kasanneet omia ehdokaslistojaan - kukin resurssiensa mukaan. Niin myös Rovaniemellä. Kaksi kuitenkin on Lapinradion mukaan edelleen vailla viiteryhmäänsä. Turhaanko? Miksi? Mitä sen on väliä? Kukaan muu ei vissiin ole vailla viiteryhmää?

Tuskin vaaleja Rovaniemellä voidaan edes pitää ennenkuin "kohuehdokkaatkin" ovat löytäneet paikkansa. Se nyt onkin uutisoinnin keskiössä. Pääsevätkö he Perussuomalaisten ehdokkaaksi vai eivät? Vain tämä kohu kiinnostaa ja uutiskynnys ylittyy niin, että heilahtaa.

Kuka on pahis ja kuka on hyvis? Ovatko pahiksia ne , jotka käyttävät päätösvaltaa oman järjestönsä asioissa ja pitävät sen itsellään? Vai ne jotka siinä eivät vielä ole, mutta jotka pyrkivät siihen? Toisella poliittinen status jo pidempään on ollut sitoutumaton, ja toisella se on ollut "muut" - sarake. Nykyään sekin on tyhjä. Ei ole edes sitä "muut"-saraketta.

Vai ovatko pahiksia nämä kaksi "kohuehdokasta"? Jotka vaativat itseään listoille ohi päättävien elimien, ja ohi yhdistyksessä sovittujen linjausten. Ei pitäisi tuppautua, jos ei kututa! Oma valitsijayhdistys todennäköisesti jo valmisteilla.

Voi "pyhä jyssäys" - sanon minä. Puliveivaus juuri näiden ehdokkaiden kohdalla on farssia. Kuntavaaleissa on kuitenkin keskiössä se, miten tavallinen kuntalainen haluaa asuinpaikkaansa kehittää. Ei siinä mikään ihmemies MacGyver tarvitse olla.

Kuinka kuvilla kerrotaan ja jätetään kertomatta.

Silmäilin tuota Kokoomuksen mainosta Iltasanomista. Siinä on käppyrä (jyrkkä) ylöspäin. Sen tarkoitus on tietysti kuvata sitä, kuinka tienaajien määrä suhteessa jo tienanneisiin tai ei vielä tienanneisiin vähenee radikaalisti. 

Tuli mieleen. Samaan kuvaan voisi lisätä käppyrän, kuinka paljon suomalaiset yritykset ovat korvanneet suomalaisia työntekijöitä ulkomaalaisilla Suomessa, ja kuinka paljon työllistävät ulkomailla ei-suomalaisia.

Paljonko euroja ja porukkaa pyörii harmaassa taloudessa (ilman lainausmerkkejä)? Paljonko bisnestä pyöritetään veroparatiisisaarilta? Paljonko verokikkailuilla Suomesta tuloutetaan voitot kotiin, ja vältetään vero. Käytännössä ulosmitataan suomalaisten veromarkkoja.

Sitähän tietysti ei kerrota, missä vaiheessa ja miksi tilanne muuttui? Mikä on kokoomuksen oma rooli ja panos kehitykseen? 

Paattinkijärven kuulumisia

Pähkäilyä laiturilla

Tämä on ensimmäinen tosimielessä kirjoitettu bloggaus. Kirjoitusalustana on rantapöytä Paattinkijärven rannalla. Tuulee, joten sääsket eivät häiritse kirjoittamista. Aurinko paistaa. Voi olla “ahon laidalla ilman paitaa”. Mielessä kuitenkin syksyn kunnallisvaalit - omasta ja vasemmiston muiden ehdokkaiden puolesta.

Tulee kiireinen syksy työn ohessa. Ruskaturistien palvelun, marjojen, sienten ja muiden luonnonantimien keräilyn ohessa pitää huolehtia, että Rovaniemen Vasemisto on valmis, kun kuntavaalikampanja alkaa tosimielessä.

Taustatyö on tehtävä nyt, jotta kampanja rullaisi aallon harjalla - ei nousemassa harjalle, eikä laskemassa harjalta. Kaarnalaivateoria on tässä oiva esimerkki. Niin sen täytyy kulkea ja tapahtua.

Toinen oiva ohje on “Ei se tehty työ rasita, vaan tekemätön!” Kun katselen tekemättömien töiden määrää, voi rehellisesti todeta, että tässä on vielä tekemistä. Edessä oleva urakka ei tule onnistumaan jättämällä kaikki viime tinkaan. Tai ajatuksella, että “aika hoitaa, tai on hoitanut”.verkkoon

Kolmas oiva vihje on “keep it simply”. Laiturikuva on suoraan siirretty puhelimesta tietokoneeseen, ja siitä edelleen tähän bloggaukseen bluetooth- tekniikkaa hyödyntämällä. Ensin asetukset kuntoon. Sitten lisätään puhelin sisäiseen henkilökohtaiseen verkkoon. Näin se opettelemalla, ja kokeilemalla onnistuu.

Viheliäinen tulitikku

Syyllinen - Tulitikku

Maiju Lassilan (Algot Untola) ”Tulitikkuja lainaamassa” teoksessa vuodelta 1910 tulitikkuaskin hakureissu vie kylän veijarit melkoiselle seikkailulle.

Nyt yli 100 vuotta myöhemmin samainen tulitikkuaski aiheuttaa yhä hämmennystä ja kommelluksia. Tekniikan kehittyminen ei ole hävittänyt tulitikkuja kodeista. Aski takkahuoneessa. Aski keittiön leivinuunin liepeellä. Ja edelleen - aski pihalla grillipaikassa. Ilman tulitikkuaskia tuskin pärjää. Nykyinen tekniikka on haavoittuvainen - tulitikku on edelleen varma peli, sekä hyvässä että pahassa.

Siinä, missä 100 vuotta sitten tulitikkuaskin hakureissu vei lopulta Ihalaisen talon isännän Vatasen Jussin riiuureissuun puhemieheksi. Nyt on toisin. Tämä tarina ei ole lainkaan veijarimainen, vaan pikemminkin päinvastainen. Yksi viheliäinen ja vähäpätöinen tulitikun pätkä aiheutti karmean härdelin ja huudon.

Kerronpa tarinan. PikkuHerra tuli yökylään. Nappasi parvekkeen pöydältä tikkuaskin, ja siitä yhden tulitikun. Tarkoituksena oli laittaa se suupieleen, kuten isopappakin tekee. Varomaton vanhus siitä torumaan. Ei sovi tulitikuilla leikkiä. Härdelihan siitä syntyi ja julmetunmoinen loukkaantuminen.

Ei - ei ollut PikkuHerralla tarkoitus leikkiä tikuilla, vaan kantaa suvun miesväen perinnettä eteenpäin. Eihän sellaista sovi estää. Identiteetti se on PikkuHerrallakin. Lopulta ankarien neuvottelujen jälkeen tulitikun pätkä oli suupielessä siinä vasemmalla puolella.