Tulkitaanko avioerotilanteessa toimeentulotukilakia väärin?

Avioliitossa puolisoilla on toisiinsa nähden kiistämätön elatusvelvollisuus. Avioerohakemuksen jättämisen jälkeen tuo peruslähtökohta on edelleen voimassa. Avioliitto ei ole lain mukaan vielä päättynyt, vaan on vasta harkintavaiheessa (harkinta-aika). Avioerohakemushan voi raueta, ellei sitä uudisteta kuuden kuukauden kuluessa, ja näin avioliitto jatkuu.

Jos puoliso laiminlyö elatusvelvollisuuttaan, on toisella puolisolla oikeus kanteen perusteella hakea elatusapua. Myös avioliiton päättymisen jälkeen voi tuo elatusapu tulla kyseeseen hekemuksen perusteella . Oikeuden päätöstä hakemukseen joutuu tietysti odottamaan aikansa. Päätöstä odotellessa on tietysti myös elettävä ja huolehdittava yhteisestä jälkikasvusta - ns. tultava toimeen.

Käytännössä  usein aviopuolisot asuvat jo erillään tuon kuuden kuukauden harkinta-ajan. Yhteistalous on itse asiassa ja todellisuudessa päättynyt. Tuo kuuden kuukauden harkinta-aika voi muodostua toiselle puolisolle "sudenkuopaksi", jos hänellä itsellään ei ole työtuloja. Hän on ollut ns. kotiäiti tai koti-isä. Päivittäiset ruoka-, asumis-, vaatetus yms menot on kuitenkin katettava, ja laskut maksettava.

Toimeentulotukilain 2 pykälän mukaan jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla.

Kyseinen henkilömme on todellisuudessa toimeentulotuen tarpeessa. Mutta toimeentulotuki tulkitseekin niin, että lain mukaan hän voi saada toimeentuloa "häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla". 

Oleellista tässä tulkinnassa mielestäni ei kuitenkaan ole se, että hekilömme "voisi saada" ja että hänen "tulisi saada" ex-puolisoltaan toimeentuloa. Oleellista on se, että toteutuuko tuo huolenpito konkreettisesti myös käytännössä? 

Tulkitseeko toimeentulotuki tässä lakia väärin? Tulisiko laki tältä osin kirjoittaa tarkemmaksi? Yksinkertaisimmin se kävisi korvaamalla lain kohta "...on tuen tarpeessa eikä voi saada..." tekstillä "...on tuen tarpeessa eikä saa..."

Asfalttiaukiosta Skeitti- ja harrastuspuistoksi

ALOITE:

Rovaniemen kaupunki käynnistää Matkajängäntien monitoimipuiston kehittämisprojektin skeitti- ja harrastuspuistoksi yhdessä Ounarin-nuorten kanssa.

PERUSTELUT:

Rovaniemen kaupungin ylläpitämä Matkajängäntien ja Ounasrinteentien risteyksessä oleva monitoimipuisto ei nykyisellä varustuksella täytä alueen asukkaiden tarpeita.

Kyseinen puisto on nykykunnossaan pelkästään asfaltoitu ankea aukea. Se on usein varsin myös siivottomassa kunnossa. Samoin sitä käytetään tarkoitukseen, joka on omiaan vähentämään ympäristön viihtyisyyttä.

Myös itse tehdyt rakennelmat ja viritykset lisäävät ympäristöön liittyviä vaaratilanteita.

Puiston välittömässä läheisyydessä toimii Ounasrinteen viipalepäiväkoti, leikkipuisto, kaksi päivähoidon yksikköä. Myös Ounasrinteen koulu on puiston tuntumassa. Eri käyttäjien tarpeet voidaan yhdistää kehittämistyössä niin, että Monitoimipuisto todella lisäisi alueen viihtyisyyttä.

Ounasrinteen nuoret ovat olleet ilman omia nuorisotiloja jo yli vuoden. Odotus jatkuu vielä kohtuuttoman kauan.

Jaakko Portti

Valtuuston kokouksessa 10.10.2011

Kielletään Soinilta PLOKI- sanan käyttö

Saanko sanoa? Nyt aion vetää herneet nenääni tästä ylettömästä herkkähipiäisyydestä, jopa vainoharhaisuudesta, joka vaivaa nykypoliitikkoja.

Nyt on sitten eduskunnan puhemiesneuvostokin antanut kielenkäytölle ohjeistuksen. Täysistunnoissa täytyisi välttää sanomasta persu tai kepu. Ne kuulemma ovat loukkaavia ilmaisuja. Onhan siinä kansanedustajilla tekemistä, kun lyhyesti, selvästi ja ymmärrettävästi saisi kantansa ilmaistua, niin että se varmasti osuisi maaliin.

Puhemiesneuvoston ukaasi on ovela. Sillä saatiin oppositio kerralla entistä  hajanaisemmaksi. Kepulaiset ovat niin kovasti tykästyneet kepu-sanaan, jotta jo sanan puuttuminenkin saattaa heidät identiteettikriisin partaalle.

Persujen kanta on tietenkin toinen. Jos persua sanoo persuksi, he kostoksi käyttävät sanoja jutku ja nekru. Samalla he kieltäytyvät läheisemmästä kanssakäymisestä persuttelevia medioita kohtaan.

Kiittämättömyys on maailman palkka! Ilman mediaa monen uuden edustajan paikka olisi muualla, ja palkkakin toisenlainen. Eikö heitä ymmärretä? Vääristelläänkö heidän sanomisiaan? Loukkaannutaanko jo etukäteen, jotta media kohtelisi toivotulla tavalla.

Päteä täytyy ja tehdä ittensä tärkeäksi, sekä merkittäväksi. Nykyedustajat kirjoittavatkin niin viisaasti, etteivät ittekkään ymmärrä, mitä tulivat sanoneeksi. Sitten vielä viisaampien täytyy analysoida, mitä nämä edelliset viisaat itseasiassa tarkoittivatkaan. Ja vielä näitäkin viisaammat sitten laativat sanalistoja kielletyistä sanoista. Ei ihme, että maa on sanoista sekaisin. Nyt tarvitaan sanajärjestystä sallituista kiellettyihin.

Ensimmäisenä kieltäisin Timoa käyttämästä PLOKI-sanaa. Se loukkaa meidän bloggareiden niin himskatin tärkeää valistus- ja kallonkutistustyötä itsessämme ja muissa. Lukijoista en mene vannomaan mitään.

Tässä samalla ilmoitan kavereilleni, jotka ovat piilossa pottukellarissa siellä jossain. Tulukaa pois. Tää ei ole enää kivaa. Ei tule prosessia siitä, että nimittelette minua "Petsamon juutalaiseksi" ja "kolttakommunistiksi".



Väyrysen noste ei yllätä

Paavo Väyrynen on poliitikko, joka ei jätä ketään ns. kylmäksi. Tahtopoliitikko henkeen ja vereen. Kun muut jahkailevat ja pähkäilevät, jopa tuumivat.  Paavo ei pähkäile. Hän tahtoo, tekee avauksia ja linjanvetoja. Usein jopa muistuttaa, että jo silloin ennusti tai esitti "niin tai näin".

Ärsyttäähän se - se muistuttaminen oikeassa olemisesta. Ei kukaan kai voi olla aina oikeassa? Kerran hän myönsi erehtyneensä, mutta vain kerran. Sittemmin todistettiinkin, että hän oli väärässä, eli oikeassa.

Paavon mokat ovat jo legendoja jalasmökistä alkaen. Osa totta, osa urbaanilegendoja. Wikipediasta löytyy tällainen Paavo. Hikipediasta löytyy toisenlainen Paavo. Siksi hän vihastuttaa, ja ihastuttaa.

Paavon nollaaminen ja mollaaminen on kansan-/ medianhuvia. Kuitenkin tiedotustilaisuudet vetävät toimittajia, vaikka muuta toimitettavaa ei olisikaan, kuin uusi esipuhe uuteen painokseen kirjasta. Puhetilaisuudet  pyörivät kolmen tilaisuuden päivätahdilla, ja väkeä riittää. Miksi? Mikä siinä kiinnostaa?

Väitän, että Paavon sanoma, ja itsensä likoon laittaminen. Sen totisesti kunniapuheenjohtaja, moninkertainen ministeri ja kolmea päivää vaille pitkäikäisin kansanedustaja on tehnyt.

Paavon mahdollisuuksia pressavaaleissa on turha väheksyä, edes kepujohdon.

Onko Soinin kanta muuttunut?

Aiemassa kirjoituksessani "Soini väistelee vastuutaan" käsittelin Timon hermostumista ja luottamuksen menettämistä Jussi Halla-ahon "Kreikka"-kirjoituksen johdosta. Puolueen yhtenäisyyden nimissä toverituomio puolitettiin kahteen viikkoon. Tämän myös syylliseksi etukäteen tuomittu totesi reiluksi. Taisi vain kädenpuristus jäädä puuttumaan. Omituiset "Sisäiset sulkeiset" ovat tältä erää ohi.

Vähemmälle huomiolle tapauksessa on jäänyt Soinin toteamus siitä, että "Halla-ahon asema hallintovalio-kunnan puheenjohtajana olisikin nyt koko eduskunnan käsissä". Onko tämä tulkittavissa vain Timon panosten lisäykseksi omissa kurinpitotoimissaan, vai onko kanta muuttunut?

Osmo Soninvaara kommentoi tätä samaa asiaa blogissaan "Jäitä hattuun, Jungner"

"On erittäin tärkeä periaate, että eduskunnassa noudatetaan valiokuntien puheenjohtajuuksissa suhteellisuusperiaatetta. Tästä poikkeaminen olisi iso periaatteellinen asia. Olisi erittäin arveluttavaa viedä tuota paikkaa perussuomalaisilta tai vaatia, että muut puolueet saisivat valita perussuomalaisten edustajan. Valiokunnan puheenjohtajan valinta on perussuomalaisten asia. Heille kuuluu tietysti myös vastuu valinnasta."

Soininvaaran kanssa olen samaa mieltä, että suhteellisuusperiaatetta valiokuntien puheenjohtajuuksissa on hyvä noudattaa. Se ei kuitenkaan voi merkitä sitä, että jyvitetyllä puolueella olisi yksioikeus nimitettävän henkilön suhteen, jota kaikki äänestävät - tahdostaan tai tahtomattomattaan, koska näin on sovittu.

Puolueiden esittämien ehdokkaiden olisi hyvä käydä jonkinlainen kuulemismenettely, jotta valittava henkilö voisi nauttia koko eduskunnan luottamusta. Vain oman puolueen tukeen nojaaminen on aika ohut selkänoja tehtävässä, joka koskee keskeistä roolia koko eduskunnan työssä. Kysymys asettuu siten, että onko puheenjohtaja vai puolueen edustaja jossain koko eduskunnan elimessä, joka tarvitsee vain puolueensa luottamuksen? Vai koko eduskunnan keskeinen toimija, jonka puoluetaustastaan huolimatta tulisi nauttia koko eduskunnan luottamusta?

Nykyinen tilanne on johtanut paradoksiin. Siinä ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Soini ajoi tahtonsa läpi erottaa hallintovaliokunnan puheenjohtaja Halla-aho eduskuntaryhmästään. Molemmat koko eduskunnan keskeisijä toimijoita.

Soini väistelee vastuutaan

Timo Soini menetti hermonsa Halla-Ahon Kreikka-kirjoituksen johdosta. Siinä "työväenpuolueen" (ilman sosialismia) kansanedustaja haikailee tankkeja ja junttaa demokratian sijaan sen synnyinmaahan. Ei siten lie ihme, että FB - päivitys nousi uutisotsikoihin myös kohdemaassaan.

Jussin erottaminen perussuomalaisten eduskuntaryhmästä on tuskin pelkästään läpihuutojuttu. Soinin tuomio on jo julistettu, ennenkuin eduskuntaryhmä ehti "kissaa sanoa". Tässä tuomioprosessissa Halla-Aho saa muodollisen oikeusturvansa nimissä pitää puolustuspuheensa, mutta johtajan tahto tulee toteutumaan. Tällainen kysymättä runnominen herättää varmuudella muissa ryhmän jäsenissä närää. Koko ryhmä viettää torstaipäivän Soinin sulkeisten merkeissä - tahtoen tai tahtomattaan - mutta viettää kuitenkin.

Puolueensa itseoikeutettuna ja -valtaisena johtajana Timo voi sulkeisensa omilleen pitää. Samalla kuitenkin ihmettelen sitä, että YLE:n uutisen mukaan päätös Halla-ahon asemasta hallintovaliokunnan puheenjohtajana olisi sen sijaan koko eduskunnan käsissä. Onko Timoa nyt ymmärrettävä  niin, että hänen luottamuksensa Halla-Ahoon on mennyt vain perussuomalaisten eduskuntaryhmän toiminnassa. Mutta hallintovaliokunnan osalta Timo pesee kätensä.  Näinhän ei ollut eduskunnan järjestäytymisen yhteydessä. Tuolloin puolue nimenomaan piti kiinni siitä, että on täysin perussuomalaisten oma asia ketä he esittävät valiokunnan puheenjohtajaksi. Henkilöstä pidettiin kynsin hampain kiinni, vaikka se muissa eduskuntaryhmissä arvostelua herättikin.

Päätös, päydällepano vai palautus uudelleen valmisteluun?

Tekninen lautakunta 30.8.2011, 171 §

Tekninen lautakunta kuuli asiassa kunnossapitomestari Hannu Kumpulaa.

Jaakko Portti esitti seuraavan päätösesityksestä poikkeavan esityksen:

Tekninen lautakunta päättää yhtyä aloitteentekijöiden näkemykseen yksityisteiden kunnostamisesta. Lautakunta päättää laatia uuden yksityisteiden kunnostamista ja avustamista koskevan ohjelman, jossa otetaan huomioon aloitteen mukaiset periaatteet.

Yksityisteiden kunnostus ja korjaus hoidetaan tarvittaessa kaupungin toimesta yksityisteillä, jonka vaikutuspiirissä asutaan vakituisessa asunnossa.

Kaupunki luopuu säännöllisin välein eri alueilla suoritetusta teiden korjauksista.

Avustukset hoidetaan aikaisemman toimintatavan mukaisesti.

Yksityisteiden kunnostus-, korjaus- ja avustusohjelma laaditaan tämän vuoden aikana.

Puheenjohtaja totesi, että Jaakko Portin esitys raukesi kannattamattomana.

Päätös:

Tekninen lautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle.

Omia huomioita:

Tekninen lautakunta ei vahvistanut aiempaa päätöstään yksityisteiden kunnossapitoehdoista. Jos se näin olisi tehnyt, TKL olisi vain merkinnyt aloitteen tiedoksi, ja hyväksynyt esitetyn vastauksen aloitteentekijöille annettavaksi. Tällainen päätös olisi myös mahdollistanut kaupunginhallitukselle arvioida - käyttääkö se otto-oikeuttaan asiassa. Pöydällepanossa tuota ei voi tehdä.

TKL ei myös avannut aiempaa päätöstään, joka olisi johtanut siihen, että pohjaesitys aloitteeseen olisi pantu uudelleen virkamiesvalmisteluun. Se olisi antanut virkamiehille pohjaa valmistella uudelleen yksityisteiden kunnossapidon periaatteet, jossa olisi voitu huomioida tai vähintään arvioida valtuustoaloitteen merkitys kunnossapito-ohjelmalle. Nyt TKL:ssä tätä tarkoittava esitykseni raukesi kannattamattomana.

TKL:n päätös jättää asia pöydälle ei velvoita eikä oikeuta virkamiehiä asian jatkovalmistelussa. "Aikalisän" jälkeen asia vaatii TKL:ltä uuden päätöksen.

.